7.9.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 294/76
Kanne 16.6.2015 – Ocean Capital Administration ym. v. neuvosto
(Asia T-332/15)
(2015/C 294/91)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Ocean Capital Administration GmbH (Hampuri, Saksa), First Ocean Administration GmbH (Hampuri), First Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Second Ocean Administration GmbH (Hampuri), Second Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Third Ocean Administration GmbH (Hampuri), Third Ocean GmbH & Co. KG (Hamburg), Fourth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Fourth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Fifth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Fifth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Sixth Ocean Administration GmbH (Hamburg), Sixth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Seventh Ocean Administration GmbH (Hampuri), Seventh Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Eighth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Eighth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Ninth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Ninth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Tenth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Tenth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Eleventh Ocean Administration GmbH (Hampuri), Eleventh Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Twelfth Ocean Administration GmbH (Hamburg), Twelfth Ocean GmbH & Co. KG (Hampuri), Thirteenth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Fourteenth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Fifteenth Ocean Administration GmbH (Hampuri), Sixteenth Ocean Administration GmbH (Hamburg), IRISL Maritime Training Institute (Teheran, Iran), Kheibar Co. (Teheran), Kish Shipping Line Manning Co. (Kish Island, Iran) (edustajat: P. Moser, QC, barrister E. Metcalfe ja solicitor M. Taher)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
Toteamaan lainvastaisuusväitteen perusteella, että Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 10.10.2013 annettua neuvoston päätöstä 2013/497/YUTP ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta 10.10.2013 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 971/2013 (EUVL L 272, s. 1) ei sovelleta
—
kumoamaan neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 7.4.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/556 (EUVL L 92, s. 101) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 7.4.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/549 (EUVL L 92, s. 12) kantajia koskevilta osin
—
velvoittamaan neuvoston korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste on SEUT 277 artiklan mukainen lainvastaisuusväite, jolla vaaditaan sen toteamista, että Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 10.10.2013 annettua neuvoston päätöstä 2013/497/YUTP ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta 10.10.2013 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 971/2013 (EUVL L 272, s. 1) ei sovelleta.
Kantajat väittävät, että kyseisissä päätöksessä ja asetuksessa vahvistetuilla perusteilla ei ensinnäkään ole asianmukaista oikeudellista pohjaa; toiseksi näillä toimilla ei ole asianmukaista tosiseikkoja koskevaa perustaa, koska unionin yleinen tuomioistuin on tuomiossa T-489/10, IRISL vastaan neuvosto, ECLI:EU:T:2013:453, todennut, ettei Islamic Republic of Iran Shipping Lines (IRISL) rikkonut turvallisuusneuvoston asettamia rajoittavia toimenpiteitä; kolmanneksi kantajien oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja ne bis in idem -periaatetta sekä lainvoimaisuuden periaatetta on loukattu, on loukattu; neljänneksi yhteisöjä, joiden on perusteetta tai kohtuuttomasti väitetty olevan IRISL:n omistuksessa tai määräysvallassa, on syrjitty; viidenneksi kantajien puolustautumisoikeuksia on loukattu; kuudenneksi kantajien perusoikeuksia, mukaan lukien niiden omaisuudensuojaa koskevaa oikeutta, elinkeinovapautta ja oikeutta nauttia kunniaansa kohdistuvaa kunnioitusta on oikeudettomasti ja kohtuuttomasti loukattu; seitsemänneksi neuvosto on käyttänyt kyseisissä päätöksessä ja asetuksessa väärin toimivaltaansa, koska se on pelkästään soveltanut kantajiin uudelleen samoja rajoittavia toimenpiteitä unionin yleisen tuomioistuimen sitovan päätöksen kiertämiseksi.
2)
Toinen kanneperuste on SEUT 263 artiklan mukainen kumoamisvaatimus, jolla vaaditaan kumoamaan neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 7.4.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/556 (EUVL L 92, s. 101) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 7.4.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/549 (EUVL L 92, s. 12) kantajia koskevilta osin.
Kantajat väittävät ensinnäkin, että kyseisillä päätöksellä ja toimeenpanoasetuksella ei ole asianmukaista oikeudellista pohjaa; toiseksi kyseisiin toimiin sisältyy ilmeisiä arviointivirheitä; kolmanneksi näillä toimilla ei ole asianmukaista tosiseikkoja koskevaa perustaa; neljänneksi kantajien puolustautumisoikeuksia ja oikeutta perusteluihin on loukattu; viidenneksi kantajien oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja ne bis in idem -periaatetta sekä yleistä luottamuksensuoja periaatetta on loukattu; ja kuudenneksi kantajien perusoikeuksia, mukaan lukien niiden omaisuudensuojaa koskevaa oikeutta ja elinkeinovapautta on loukattu.
Full & Egal Universal Law Academy