15.2.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 59/38
Kanne 4.12.2015 – Interessengemeinschaft privater Milchverarbeiter Bayerns v. komissio
(Asia T-722/15)
(2016/C 059/45)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Interessengemeinschaft privater Milchverarbeiter Bayerns e. V. (Mertingen, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Bittner ja N. Thies)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin
—
sen 1 artiklassa todetaan, että Saksassa on SEUT 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnetty Baijerin asianomaisille maitotalousalan yrityksille Baijerin osavaltiossa suoritettuihin maitotuotetarkastuksiin liittyviä valtiontukia ja että nämä tuet ovat 1.1.2007 lähtien olleet sisämarkkinoille soveltumattomia
—
sen 2–4 artiklassa määrätään perimään edunsaajilta takaisin nämä tuet korkoineen
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteessa kantaja vaatii, että komission 18.9.2015 antama päätös C(2015) 6295 final valtiontuesta SA.35484 (2013/C) (ex SA.35484 (2012/NN)), jonka Saksa on myöntänyt maito- ja rasvalain mukaisia maitotuotetarkastuksia varten, kumotaan osittain.
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 6 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan kanssa, rikkomiseen
Kantaja katsoo, että riidanalainen päätös perustuu tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, jotka eivät ole olleet menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen kohteena.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen luokittelemalla maksun tuotot valtion varoiksi
Kantajan mukaan maksun tuottoja ei ole luokiteltava valtion varoiksi, koska ne eivät ole olleet valtion jatkuvassa valvonnassa eivätkä kansallisten viranomaisten käytettävissä. Kansalliset viranomaiset ovat pelkästään välittäneet baijerilaisten meijereiden maksusuoritukset maidontarkastukseen osallistuneille tahoille, joiden tehtäväksi maitotuotetarkastukset oli annettu.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen luokittelemalla maitotuotetarkastusten rahoitus baijerilaisten meijereiden hyväksi myönnetyksi tueksi.
Tässä yhteydessä väitetään, etteivät maitotuotetarkastusten kustannukset ole kuluja, jotka normaalisti kuuluisivat baijerilaisten meijerien vastattaviksi. Tutkimukset on tehty yleisen edun vuoksi. Meijereiden saamiksi väitettyjen etuuksien vastineena on lisäksi ollut velvollisuus pakollisen maksun maksamiseen.
4)
Neljäs (toissijainen) kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan rikkomiseen
Kantaja vetoaa siihen, että vastaaja on ajanjaksona 2000–2006 katsonut riidanalaisten toimien soveltuneen sisämarkkinoille. Riidanalaisia toimia ei ole muutettu sen jälkeen. Nämä seikat tukevat näkemystä, jonka mukaan vastaajan harkintavalta on ollut sillä tavoin rajoitettu, että sen olisi pitänyt katsoa 1.1.2007 lähtien myönnetyt riidanalaiset toimet sisämarkkinoille soveltuviksi.
5)
Viides (toissijainen) kanneperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan 1 ja 3 kohdan rikkomiseen luokittelemalla maitotuotetarkastusten rahoitus uudeksi ja siten ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi tueksi
6)
Kuudes (toissijainen) kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen
Kantaja katsoo lopuksi, että komissio on ajanjakson 2000–2006 osalta todennut maitotuotetarkastusten rahoituksen soveltuneen sisämarkkinoille. Lisäksi se on vielä helmikuussa 2012 pitänyt maitotuotetarkastusten rahoitusta olemassa olevana tukena. Se on siten saanut aikaan perustellun luottamuksen siihen, ettei väitettyjä tukia ainakaan määrättäisi perittäviksi takaisin.
(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy