Asia C-320/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.4.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal de grande instance de Lille – Ranska) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Uber France SAS (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuljetusalan palvelut — Direktiivi 2006/123/EY — Palvelut sisämarkkinoilla — Direktiivi 98/34/EY — Tietoyhteiskunnan palvelut — Tietoyhteiskunnan palveluja koskeva määräys — Käsite — Välityspalvelu, jolla voidaan älypuhelimen sovelluksen avulla luoda korvausta vastaan yhteys omia ajoneuvojaan käyttävien ei-ammattimaisten kuljettajien ja kaupunginsisäisiä kuljetuksia haluavien henkilöiden välille — Rangaistusseuraamukset)
C2002018FI510120180410FI00055151
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.4.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal de grande instance de Lille – Ranska) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Uber France SAS
(Asia C-320/16) ( 1 )
”(Ennakkoratkaisupyyntö — Kuljetusalan palvelut — Direktiivi 2006/123/EY — Palvelut sisämarkkinoilla — Direktiivi 98/34/EY — Tietoyhteiskunnan palvelut — Tietoyhteiskunnan palveluja koskeva määräys — Käsite — Välityspalvelu, jolla voidaan älypuhelimen sovelluksen avulla luoda korvausta vastaan yhteys omia ajoneuvojaan käyttävien ei-ammattimaisten kuljettajien ja kaupunginsisäisiä kuljetuksia haluavien henkilöiden välille — Rangaistusseuraamukset)”2018/C 200/05Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal de grande instance de Lille
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Uber France SAS
Muu osapuoli: Nabil Bensalem
Tuomiolauselma
Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.7.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY, 1 artiklaa ja palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY 2 artiklan 2 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen säännöstö, jossa säädetään rikosoikeudellisista seuraamuksista sellaisen järjestelmän käyttöönoton osalta, jolla asiakkaita saatetaan yhteen sellaisten henkilöiden kanssa, jotka suorittavat vastikkeellisesti henkilökuljetuksia tieliikenteessä alle 10-paikkaisilla ajoneuvoilla, vaikkei heillä ole tähän lupaa, koskee ”kuljetusalan palvelua” siltä osin kuin sitä sovelletaan älypuhelimen sovelluksen välityksellä tarjottuun välityspalveluun, joka on erottamaton osa kokonaispalvelua, jonka pääasiallinen osatekijä on kuljetuspalvelu. Tällainen palvelu ei kuulu näiden direktiivien soveltamisalaan.
( 1 ) EUVL C 296, 16.8.2016.
Full & Egal Universal Law Academy