17.9.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 328/6
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 25.7.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Sofia-grad – Bulgaria) – Serin Alheto v. Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite
(Asia C-585/16) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Turvapaikka-asioita ja toissijaista suojelua koskeva yhteinen politiikka - Säännöt vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi - Direktiivi 2011/95/EU - 12 artikla - Pakolaisaseman epääminen - YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työjärjestön (UNRWA) rekisteriin merkityt henkilöt - Palestiinalaispakolaisen ”ensimmäinen turvapaikkamaa” UNRWA:n toiminta-alueella - Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat yhteiset menettelyt - Direktiivi 2013/32/EU - 46 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Tutkiminen kaikilta osin ja ex nunc - Ensimmäisenä oikeusasteena toimivan tuomioistuimen toimivallan laajuus - Kansainvälisen suojelun tarpeen arvioiminen tuomioistuimessa - Tutkimatta jättämistä koskevien perusteiden arviointi))
(2018/C 328/07)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Sofia-grad
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Serin Alheto
Vastaaja: Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite
Tuomiolauselma
1)
Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 12 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on yhdessä ja kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 10 artiklan 2 kohdan kanssa tulkittava siten, että Yhdistyneiden kansakuntien Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustamis- ja työjärjestön (UNRWA) pakolaisrekisteriin merkityn henkilön tekemän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittely edellyttää sen selvittämistä, saako kyseinen henkilö tosiasiallisesti mainitun elimen tarjoamaa suojelua tai apua, ellei hakemusta ole tätä ennen hylätty tutkimattajättämisperusteen tai jonkin muun kuin direktiivin 2011/95 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä virkkeessä muotoillun poissulkemisperusteen perusteella.
2)
Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan toista virkettä ja direktiivin 2011/95 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan toista virkettä on tulkittava siten, että
—
ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä näissä direktiivien säännöksissä tarkoitetusta, pakolaisaseman poissulkemisperusteen soveltamisen lakkaamisperusteesta tai jolla se on pantu täytäntöön virheellisesti
—
niillä on välitön oikeusvaikutus ja
—
niitä voidaan soveltaa, vaikkei kansainvälistä suojelua hakeva olekaan nimenomaisesti vedonnut niihin.
3)
Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa on tulkittava yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa siten, että jäsenvaltion tuomioistuimen, jolta on ensimmäisenä oikeusasteena haettu muutosta kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tehtyyn päätökseen, on tutkittava sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, jotka kyseisen päätöksen tehnyt elin on tutkinut tai olisi voinut tutkia, kuten se, voidaanko direktiivin 2011/95 12 artiklan 1 kohdan a alakohtaa soveltaa hakijan tilanteeseen, että seikat, jotka ovat ilmenneet vasta kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen.
4)
Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa on tulkittava yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa siten, että vaatimus sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen tutkimisesta kaikilta osin ja ex nunc voi kohdistua myös tämän direktiivin 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimattajättämisperusteisiin, silloin kun kansallinen oikeus antaa tähän mahdollisuuden, ja jos tuomioistuin jonka käsiteltäväksi muutoksenhaku on saatettu, haluaa tutkia tutkimattajättämisperusteen, jota määrittävä viranomainen ei ole tutkinut, sen on kuultava hakijaa, jotta tämä voi osaamallaan kielellä henkilökohtaisesti tuoda esiin näkemyksensä siitä, voidaanko kyseistä perustetta soveltaa juuri hänen tilanteeseensa.
5)
Direktiivin 2013/32 35 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että UNRWA:n pakolaisrekisteriin merkityn henkilön on katsottava, jos hän saa tosiasiallisesti mainitun järjestön suojelua tai apua kolmannessa maassa, jonka alueella hänellä ei ole pysyvää asuinpaikkaa mutta joka kuuluu mainitun järjestön toiminta-alueeseen, kuuluvan tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla kyseisessä kolmannessa maassa riittävän suojelun piiriin, jos kyseinen valtio
—
sitoutuu ottamaan asianomaisen takaisin sen jälkeen kun tämä on lähtenyt sen alueelta hakeakseen kansainvälistä suojelua unionissa
—
tunnustaa UNRWA:n suojelun ja avun ja sitoutuu noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta antaen näin asianomaiselle henkilölle mahdollisuuden oleskella alueellaan turvallisesti ihmisarvoisissa elinolosuhteissa ja niin kauan kuin tämä on tarpeen häneen sillä alueella, jossa hänen pysyvä asuinpaikkansa sijaitsee, kohdistuvien vaarojen takia.
6)
Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa on tulkittava yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa siten, että sillä ei oteta käyttöön yhteisiä menettelysääntöjä toimivallasta tehdä kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta uusi päätös sen jälkeen kun se tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi muutoksenhaku on saatettu, on kumonnut tästä hakemuksesta tehdyn ensimmäisen päätöksen. Tarve taata tämän direktiivin 46 artiklan 3 kohdan tehokas vaikutus ja perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaiset tehokkaat oikeussuojakeinot edellyttää kuitenkin silloin, kun hakemusaineisto palautetaan direktiivin 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetulle hallintoelimelle tai lainkäyttöelimeen verrattavalle elimelle, että uusi päätös tehdään pikaisesti ja että se on siinä tuomiossa tehdyn arvioinnin mukainen, jolla ensimmäinen päätös kumottiin.
(1) EUVL C 46, 13.2.2017.
Full & Egal Universal Law Academy