JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
JULIANE KOKOTT
22 päivänä kesäkuuta 2017 ( 1 )
Asia C‑423/16 P
HX
vastaan
Euroopan unionin neuvosto
Muutoksenhaku – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Päätöksen liitteessä mainittuun henkilöön kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Kyseisen päätöksen voimassaolon jatkaminen unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn kuluessa – Jatkamispäätöksen tiedoksianto – Saantitodistus – Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa – Istunnossa esitetty pyyntö kanteen mukauttamisesta – Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artikla – Työjärjestyksen bulgariankielinen versio – Erillinen asiakirja – Alkuperäisen päätöksen, jolla asianomainen henkilö merkittiin luetteloon, kumoaminen unionin yleisessä tuomioistuimessa – Jatkamispäätöksen voimassaolon päättyminen – Kanteen mukauttamista koskeva oikeussuojan tarve
I Johdanto
1.
Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toteuttamat rajoittavat toimenpiteet edellyttävät tiettyä joustavuutta, koska unionin on usein reagoitava hyvin pian muuttuviin poliittisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin, joihin nämä toimenpiteet perustuvat. Siksi vastaavissa oikeudellisissa toimissa useimmiten säädetään, että niiden tarpeellisuutta on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti, tarvittaessa kyseisten henkilöiden pyynnöstä. Tämän lisäksi niiden voimassaoloaika on usein rajattu jo alun alkaenkin varsin lyhyeksi, esimerkiksi vuodeksi, ja voimassaoloa voidaan sitten tarvittaessa jatkaa antamalla uusia toimia usein hyvin lyhyeksikin ajaksi.
2.
Jotta asianomaisille henkilöille voidaan taata näissä olosuhteissa SEUT 275 artiklan toisen kohdan mukaisesti tehokas oikeussuoja, tällaisten toimien erityispiirteet on otettava huomioon tuomioistuinmenettelyissä. Unionin yleinen tuomioistuin on tämän vuoksi etenkin myöntänyt mahdollisuuden mukauttaa kannetta, jos tuomioistuinmenettelyn kuluessa on annettu uusia oikeudellisia toimia, jotta voidaan tarvittaessa vaatia myös tällaisten uusien toimien kumoamista. Tämä mahdollisuus ja sen käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan nykyisin nimenomaisesti unionin yleisen tuomioistuimen 4.3.2015 annetun työjärjestyksen ( 2 ) 86 artiklassa. Unionin tuomioistuin on lisäksi selventänyt, ettei kantajan oikeussuojan tarve pääty automaattisesti silloin, kun rajoittavan toimenpiteen toteuttamiseksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla annetun toimen voimassaolo päättyy. ( 3 )
3.
Käsiteltävä muutoksenhaku koskee näiden menettelyoikeudellisten erityispiirteiden erilaisia seurauksia. Konkreettisesti kyse on ensinnäkin siitä, saiko unionin yleinen tuomioistuin perustellusti jättää istunnossa esitetyn vaatimuksen kanteen mukauttamisesta tutkimatta siksi, ettei sitä tehty erillisellä asiakirjalla, vaikka se on merkinnyt vaatimuksen pöytäkirjaan eikä asianomaiselle ole huomautettu muista asiaa koskevista vaatimuksista ja vaikka kyseisellä oikeudenkäyntikielellä merkityksellinen työjärjestyksen kieliversio on moniselitteinen erillistä asiakirjaa koskevan vaatimuksen osalta. Käsiteltävässä asiassa nousee toiseksi esille kysymys oikeussuojan tarpeen jatkumisesta siinä tapauksessa, että toimi, joka annettiin tuomioistuinkäsittelyn kuluessa ja jonka kumoamiseen kanteen mukauttamisella pyritään, korvattiin puolestaan vielä saman menettelyn kuluessa toisella toimella.
4.
Näiden kysymysten selvittäminen on kiintoisaa niiden teknistä luonnetta ja nyt tarkasteltavaa yksittäistapausta laajemminkin sekä tehokkaan oikeussuojan konkreettisen takaamisen että unionin tuomioistuinten prosessiekonomian kannalta tällä rajoittavien toimenpiteiden erityisen arkaluonteisella alalla.
II Oikeudellinen kehys
5.
Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen II osastoon (”Kieliä koskevat järjestelyt”) sisältyvän 45 artiklan otsikko on ”Oikeudenkäyntikielen määräytyminen”, ja siinä määrätään seuraavaa:
”1. Tämän työjärjestyksen 1 artiklassa tarkoitetuissa kanteissa oikeudenkäyntikielen valitsee kantaja – –”
6.
Saman työjärjestyksen 86 artiklan otsikko on ”Kanteen tarkistaminen”, ja sen asiaa unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltäessä voimassa olleessa versiossa ( 4 ) määrättiin seuraavaa:
”1. Jos toimi, jonka kumoamista vaaditaan, on korvattu tai sitä on muutettu toisella toimella, jonka kohde on sama, kantaja saa tämän uuden seikan huomioon ottamiseksi tarkistaa kannetta ennen asian käsittelyn suullisen vaiheen päättämistä tai ennen unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ratkaista asia ilman käsittelyn suullista vaihetta.
2. Kanteen tarkistaminen on tehtävä erillisellä asiakirjalla ja noudattaen SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa vahvistettua määräaikaa kumoamiskanteen nostamiselle siitä toimesta, johon kanteen tarkistaminen perustuu.
3. Kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässä on mainittava
a)
tarkistetut vaatimukset
b)
tarvittaessa tarkistetut perusteet ja perustelut
c)
tarvittaessa vaatimusten tarkistamiseen liittyvät todisteet ja pyynnöt näytön esittämiseksi.
4. Kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään on liitettävä toimi, johon kanteen tarkistaminen perustuu. Jos tätä toimea ei ole toimitettu, kirjaaja asettaa kantajalle kohtuullisen määräajan sen toimittamista varten. Jollei puutetta ole korjattu asetetussa määräajassa, unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee, jätetäänkö kanteen tarkistamista koskeva kirjelmä tutkimatta tämän menettelyvaatimuksen noudattamatta jättämisen vuoksi.
5. Puheenjohtaja asettaa määräajan, jossa vastaaja voi vastata kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään, vaikka unionin yleinen tuomioistuin ratkaisisi myöhemmin kysymyksen kirjelmän tutkittavaksi ottamisesta.
– –”
III Muutoksenhakumenettelyn tausta
7.
Valittaja on syyrialainen liikemies, jolle asetettiin Euroopan unionin Syyriaan kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä matkustusrajoituksia. Lisäksi hänen varansa ja taloudelliset resurssinsa jäädytettiin.
A Neuvoston päätökset ja asetukset
8.
Neuvosto antoi 9.5.2011 Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä päätöksen 2011/273/YUTP, ( 5 ) jota sovellettiin 9.5.2012 asti, ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä asetuksen (EU) N:o 442/2011. ( 6 ) Asetus N:o 442/2011 korvattiin myöhemmin 18.1.2012 annetulla asetuksella (EU) N:o 36/2012. ( 7 )
9.
Päätöksen 2011/273 säännösten voimassaoloa jatkettiin 1.12.2011 annetun päätöksen 2011/782/YUTP ( 8 ) säännöksillä 1.12.2012 asti, 29.11.2012 annetun päätöksen 2012/739/YUTP ( 9 ) säännöksillä 1.3.2013 asti ja 31.5.2013 annetun päätöksen 2013/255/YUTP (jäljempänä vuoden 2013 päätös) ( 10 ) säännöksillä 1.6.2014 asti. Vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin vielä 28.5.2014 annetulla päätöksellä 2014/309/YUTP ( 11 )1.6.2015 asti.
10.
Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 22.7.2014 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/488/YUTP (jäljempänä vuoden 2014 täytäntöönpanopäätös) ( 12 ) HX:n nimi lisättiin vuoden 2013 päätöksen liitteessä I olevaan luetteloon.
11.
Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 22.7.2014 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 793/2014 ( 13 ) HX:n nimi lisättiin asetuksen N:o 36/2012 liitteessä II olevaan luetteloon.
12.
Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2015 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2015/837 (jäljempänä vuoden 2015 päätös) ( 14 ) vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin 1.6.2016 asti.
13.
Vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 27.5.2016 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2016/850 (jäljempänä vuoden 2016 päätös) ( 15 ) vielä kerran 1.6.2017 asti. Vuoden 2016 päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28.5.2016, se tuli voimaan 29.5.2016 ja se annettiin tiedoksi HX:lle 30.5.2016. ( 16 ) Vuoden 2014 täytäntöönpanopäätökseen verrattuna vuoden 2016 päätöksessä HX:n merkitsemiselle vuoden 2013 päätöksen liitteessä I olevaan luetteloon esitettiin kattavammat perustelut, joita oli täydennetty uusilla seikoilla vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen perusteluihin nähden.
14.
Vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin tämän valituksen käsittelyn aikana Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 29.5.2017 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/917 ( 17 ) vielä kerran 1.6.2018 asti, jolloin HX:n asemaa ei mitenkään muutettu.
B Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio
15.
HX vaati 13.10.2014 nostamallaan kanteella unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen ja täytäntöönpanoasetuksen N:o 793/2014 häntä koskevilta osin.
16.
Unionin yleisen tuomioistuimen 8.12.2015 pidetyssä istunnossa HX pyysi kanteensa mukauttamista, jotta hän voisi vaatia vielä vuoden 2015 päätöksen kumoamista häntä koskevilta osin. Pyyntö merkittiin istunnon pöytäkirjaan, ja siihen liitettiin huomautus, jonka mukaan HX on ilmoittanut, ettei vuoden 2015 päätöstä ole vielä annettu hänelle tiedoksi. Lisäksi pöytäkirjaan merkittiin, ettei neuvosto ole vastustanut kanteen mukauttamista.
17.
Unionin yleinen tuomioistuin jätti kuitenkin 2.6.2016 antamassaan tuomiossa (jäljempänä valituksenalainen tuomio) ( 18 ) tutkimatta vaatimuksen kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä. Se tukeutui tältä osin työjärjestyksensä 86 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan kanteen tarkistaminen on tehtävä erillisellä asiakirjalla. Tämä vaatimus ei unionin yleisen tuomioistuimen mukaan täyttynyt, koska kantaja oli pyytänyt kanteen mukauttamista ainoastaan suullisesti istunnossa.
18.
Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen ja täytäntöönpanoasetuksen N:o 793/2014 HX:ää koskevilta osin. Se perusteli tätä sillä, että seikat, jotka neuvosto on esittänyt perustellakseen HX:n merkitsemistä kyseisten toimien liitteissä oleviin luetteloihin, eivät voi tukea sitä, että HX hyötyy Syyrian hallinnosta tai tukee sitä. Unionin yleinen tuomioistuin velvoitti lisäksi neuvoston vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan HX:n oikeudenkäyntikulut.
IV Muutoksenhakumenettely ja asianosaisten vaatimukset
19.
HX haki muutosta valituksenalaiseen tuomioon 1.8.2016 jättämällään valituskirjelmällä. Hän vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin vaatimus kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä, jätettiin tutkimatta. Hän vaatii myös, että unionin tuomioistuin kumoaa vuoden 2015 päätöksen häntä koskevilta osin tai palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen. HX vaatii lisäksi, että unionin tuomioistuin velvoittaa neuvoston korvaamaan hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
20.
Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin hylkää valituksen ja velvoittaa HX:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
21.
Valitus käsiteltiin unionin tuomioistuimessa kirjallisesti.
22.
Vastineensa liitteessä neuvosto esitti uuden todisteen, nimittäin kolmannen henkilön allekirjoittaman saantitodistuksen vuoden 2015 päätöksen tiedoksiannosta HX:n asianajajalle. Unionin tuomioistuin antoi asianosaisille mahdollisuuden esittää kirjallisia huomautuksia tästä uudesta todisteesta. Se kuuli lisäksi asianosaisia HX:n oikeussuojan tarpeen jatkumisesta erityisesti vuoden 2015 päätöksen osalta.
V Asian arviointi
A Valitus
1. Vuoden 2015 päätöksen tiedoksianto HX:lle
23.
Ensimmäisessä valitusperusteessaan HX väittää, että hänen 8.12.2015 pidetyssä istunnossa esittämänsä vaatimus kannevaatimusten mukauttamisesta siten, että ne koskevat myös 28.5.2015 annettua vuoden 2015 päätöstä, tapahtui määräajassa. Koska vuoden 2015 päätöstä ei ole annettu hänelle tiedoksi, vaikka neuvostolla oli tiedossa hänen osoitteensa, kannevaatimusten mukauttamisen määräaika ei ole alkanut kulua vuoden 2015 päätöksen osalta.
24.
Neuvosto väittää tästä, että vuoden 2015 päätös on annettu tiedoksi HX:n asianajajalle kirjatulla kirjeellä. Neuvosto on lisäksi, kuten edellä jo mainittiin, liittänyt vastineensa liitteeseen kolmannen henkilön 8.6.2015 allekirjoittaman saantitodistuksen. HX kuitenkin kiistää, että saantitodistuksen allekirjoittaja, joka ei ole hänen asianajajansa työntekijä, on välittänyt kirjeen hänelle. HX toteaa lisäksi neuvoston voineen todeta, ettei hänen asianajajansa ollut itse allekirjoittanut saantitodistusta. Hänen asianajajansa sähköpostiosoite on lisäksi neuvoston tiedossa. Neuvoston olisi siksi pitänyt varmuuden vuoksi lähettää uusi kirjattu kirje tai sähköinen ilmoitus antaakseen vuoden 2015 päätöksen tiedoksi asianajajalle.
25.
Tässä tilanteessa unionin tuomioistuin ei voi todeta, annettiinko vuoden 2015 päätös tosiasiallisesti tiedoksi HX:lle. Unionin tuomioistuimen päätös käsiteltävän valituksen perusteltavuudesta ei siten voi perustua unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn kannevaatimusten mukauttamista koskevan vaatimuksen mahdolliseen vanhentumiseen.
26.
Muilta osin riittää, kun todetaan, että nyt tarkasteltava valitusperuste on joka tapauksessa tehoton. Unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin ole perustanut kannevaatimusten mukauttamista siten, että ne koskevat myös vuoden 2015 päätöstä, koskevan vaatimuksen hylkäämistä siihen, ettei tällaiselle mukauttamiselle asetettua määräaikaa ole mahdollisesti noudatettu, vaan siihen, ettei mukauttamista ole tehty erillisellä asiakirjalla.
27.
Käsiteltävässä asiassa ei siten ole tarpeen tutkia, saiko HX asianajajansa kautta vuoden 2015 päätöksen kappaleen.
28.
Ei myöskään ole tarpeen ratkaista, missä määrin vaatimus kanteen mukauttamisesta olisi käsiteltävässä asiassa ylipäätään pitänyt tehdä noudattaen SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa vahvistettua määräaikaa kumoamiskanteen nostamiselle siitä toimesta, johon kanteen mukauttaminen perustuu. Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin on nimittäin – joskin vielä ennen 4.3.2015 annetun uuden työjärjestyksensä voimaantuloa – katsonut, että kyseistä määräaikaa ei voida tietyin edellytyksin soveltaa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Näin on silloin, kun yhtäältä alkuperäisellä toimella ja toimella, jonka kumoamista kanteen mukauttamisella vaaditaan, on asianosaisen osalta sama kohde, ne perustuvat pääosin samoihin perusteisiin ja niiden sisältö on olennaisesti sama eivätkä ne siten eroa kuin ajallisen soveltamisalan osalta ja kun toisaalta pyyntö saada mukauttaa vaatimuksia ei perustu mihinkään muuhun uuteen perusteeseen, tosiseikkaan tai todisteeseen kuin sen kyseessä olevan toimen antamiseen, jolla kumottiin ja korvattiin edeltävä toimi. ( 19 )
2. Kanteen mukauttamista siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä, koskevan vaatimuksen tutkimatta jättäminen unionin yleisessä tuomioistuimessa
29.
Toisen valitusperusteensa yhteydessä HX väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt perusteettomasti hänen vaatimuksensa kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä, erillisen asiakirjan puuttumisen vuoksi. Hänen mukaansa edellytykset unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksessä tarkoitetun kanteen mukauttamista koskevan vaatimuksen tutkittavaksi ottamiselle nimittäin täyttyivät käsiteltävässä asiassa, sillä pyyntö esitettiin istunnossa ja kirjattiin istunnon pöytäkirjaan. Sillä, ettei vaatimusta ole käsiteltävässä asiassa tehty erillisellä asiakirjalla, ei ole loukattu vastapuolen oikeuksia eikä vaikeutettu unionin yleisen tuomioistuimen työtä, jotka molemmat olivat lisäksi tietoisia vuoden 2015 päätöksestä jo ennen istuntoa. Neuvostolla oli lisäksi mahdollisuus vastustaa vaatimusta kanteen mukauttamisesta, mitä se ei tehnyt, kuten istunnon pöytäkirjaan on kirjattu.
30.
Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ottanut huomioon sitä, että sen työjärjestyksen 86 artiklan 2 kohdan bulgariankielinen versio, joka on merkityksellinen käsiteltävässä asiassa, koska oikeudenkäyntikieli on bulgaria, on harhaanjohtava sen vaatimuksen osalta, että kanteen mukauttaminen on tehtävä erillisellä asiakirjalla. Toisin kuin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen englanninkielisessä (”separate document”) ja ranskankielisessä (”acte séparé”) versiossa sen bulgariankielisessä versiossa ei nimittäin käytetä asiakirjan käsitettä vaan käsitettä ”молба” (molba – pyyntö). Tähän käsitteeseen ei automaattisesti sisälly vaatimusta kirjallisesta esittämistavasta, koska se voi kuvata sekä kirjallista että suullista tahdonilmaisua.
31.
HX väittää lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen loukanneen kontradiktorista periaatetta siten, ettei hänelle annettu istunnossa ja siten hyvissä ajoin ennen suullisen käsittelyn päättymistä mahdollisuutta tutustua vuoden 2015 päätökseen tai työjärjestyksen eri kieliversioihin. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole asettanut HX:lle, kuten työjärjestyksessä edellytetään, asianmukaista määräaikaa kanteen mukauttamista koskevan vaatimuksen puutteiden korjaamiselle ja tältä osin tarvittavien asiakirjojen esittämiselle sen jälkeen, kun se sai istunnossa tiedon siitä, että HX aikoi mukauttaa kannettaan.
32.
Pidän tätä väitettä vakuuttavana.
33.
On tosin täysin perusteltua asettaa kanteen mukauttamiselle tiettyjä muotovaatimuksia. Tällaisten muotovaatimusten, sellaisina kuin niistä määrätään myös unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklassa, soveltaminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Niiden tarkoituksena on päinvastoin taata kontradiktorinen menettely ja antaa unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisuus saada kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi tutkia kanteen mukauttamista koskevia vaatimuksia mielekkäästi.
34.
Tätä kanteen mukauttamista koskeville vaatimuksille asetettujen muotovaatimusten toiminnallista tavoitetta korostavat unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen määräykset, koska esimerkiksi sen 86 artiklan 3 kohdan b alakohdassa edellytetään tarkistettujen perusteiden ja perustelujen esittämistä vain, jos se vaikuttaa tarpeelliselta asian olosuhteissa. Samoin unionin yleinen tuomioistuin voi, jos kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään ei ole liitetty toimea, johon kanteen tarkistaminen perustuu, asettaa kantajalle työjärjestyksen 86 artiklan 4 kohdan mukaisesti määräajan tämän puutteen korjaamiseksi, eikä toimen kirjelmään liittämättä jättäminen johda väistämättä siihen, ettei vaatimusta oteta tutkittavaksi, koska unionin yleisellä tuomioistuimella on tältä osin harkintavaltaa.
35.
Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin on sitä vastoin soveltanut työjärjestyksensä 86 artiklaa erittäin kaavamaisella tavalla, joka on paitsi kyseisen määräyksen merkityksen ja tavoitteen myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen vastainen. Unionin yleinen tuomioistuin olisi aivan hyvin voinut katsoa, että jo istunnon aikana esitetty ja istunnon pöytäkirjaan kirjattu vaatimus kanteen mukauttamisesta voidaan ottaa tutkittavaksi, etenkin kun pöytäkirja on tuomioistuimen asiakirjana todistusvoimainen ja voi siksi korvata kirjallista muotoa koskevan vaatimuksen. Näissä olosuhteissa ei myöskään ollut tarpeen mukauttaa kanneperusteita ja perusteluja vuoden 2015 päätöksen, jolla oli pelkästään jatkettu vuoden 2013 päätöksen voimassaoloaikaa, sisällön osalta eikä esittää vuoden 2015 päätöstä, joka oli selvästikin unionin yleisen tuomioistuimen ja neuvoston tiedossa.
36.
HX on lisäksi esittänyt istunnossa, ettei hän ole ollut tähän mennessä tietoinen vuoden 2015 päätöksestä, ja kuten edellä todettiin, tätä väitettä ei kiistetty tehokkaasti, koska asianosaisten lausumat ovat tältä osin ristiriitaiset. ( 20 ) Siten on edelleen katsottava, että HX sai tiedon vuoden 2015 päätöksestä mahdollisesti vasta istunnossa. Tässä tilanteessa kanteen mukauttaminen istunnossa on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Jos vaatimusta erillisestä asiakirjasta sovelletaan tällaisessa tapauksessa liian kaavamaisesti, tämä tekee kanteen mukauttamisen istunnossa käytännössä mahdottomaksi, mikä puolestaan heikentää tehokasta oikeussuojaa ja on prosessiekonomian vastaista.
37.
Jos unionin yleinen tuomioistuin olisi tästä huolimatta halunnut ehdottomasti pitää kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan vaatimus kanteen mukauttamisesta tehdään erillisellä asiakirjalla, se olisi voinut huomauttaa tästä vaatimuksesta HX:lle istunnon aikana. Unionin yleisen tuomioistuimen menettelytapa oli sitä vastoin harhaanjohtava. Kun HX:n vaatimus merkittiin kirjallisesti pöytäkirjaan eikä hänelle huomautettu muista siihen liittyvistä vaatimuksista, HX:lle syntyi sellainen vaikutelma, että hänen vaatimuksensa on kirjattu asianmukaisesti ja ettei häneltä edellytetä muita toimenpiteitä.
38.
Tämä on sitäkin ongelmallisempaa, kun unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 2 kohdan bulgariankielinen versio ei tosiasiallisesti vaikuta ainakaan täysin yksiselitteiseltä sen vaatimuksen osalta, että kanteen mukauttamista on vaadittava kirjallisesti.
39.
Neuvosto esittää tässä yhteydessä, että vaikka bulgariankielinen versio olisikin moniselitteinen, yksi unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen kieliversioista ei voi syrjäyttää muita, ei edes silloin, kun kyseessä on oikeudenkäyntikielellä laadittu versio.
40.
Neuvosto vetoaa tältä osin siihen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarve soveltaa ja tulkita yhdenmukaisesti unionin oikeuden säännöksiä ja määräyksiä sulkee pois sen, että säännöksen tai määräyksen jotakin kieliversiota tarkasteltaisiin erikseen, ja edellyttää, että sitä tulkitaan sekä sen laatijan tahdon että laatijan tavoitteleman päämäärän mukaisesti kaikilla unionin kielillä laadittujen versioiden valossa. ( 21 ) Muista poikkeava kieliversio ei siten voi missään tapauksessa saada yksin etusijaa muihin kieliversioihin nähden. Käsiteltävässä asiassa bulgariankielistä lukuun ottamatta kaikissa muissa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen kieliversioissa käytetään neuvoston mukaan käsitteitä, joista ilmenee yksiselitteisesti, että vaatimus kanteen mukauttamisesta on tehtävä erillisellä asiakirjalla.
41.
Tosiasiallisesti tarve tulkita unionin oikeuden säännöstä tai määräystä yhtenäisellä tavalla edellyttää sitä, että unionin oikeuden tekstin erikielisten toisintojen poiketessa toisistaan sitä on tulkittava sen säännöstön asiayhteyden ja tavoitteen mukaan, jonka osa säännös tai määräys on. ( 22 ) Tämä ei voi kuitenkaan johtaa siihen, että yksityiseltä evätään sekä SEUT 20 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja SEUT 24 artiklan neljännessä kohdassa että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 45 artiklassa vahvistettu oikeus saattaa asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi omalla kielellään.
42.
Kuten edellä jo todettiin, pöytäkirjaan merkitty vaatimus kanteen mukauttamisesta täyttää erillistä asiakirjaa koskevan vaatimuksen tavoitteet. Vaikka pidettäisiin kiinni erillistä asiakirjaa koskevasta vaatimuksesta, yksityisiltä ei voida odottaa, että he hallitsevat useita unionin oikeudenkäyntikieliä ja – ilman erityistä huomautusta – tulkitsevat unionin tuomioistuinten menettelyoikeudellisia vaatimuksia koskevia määräyksiä niiden unionin kaikilla tai vain useallakin kielellä laadittujen versioiden valossa. Unionin tuomioistuinten koko kielijärjestelyn tarkoituksena on päinvastoin nimenomaisesti taata tehokkaasti jokaisen oikeus saattaa asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi omalla kielellään. Etenkin silloin, kun työjärjestyksen oikeudenkäyntikielinen versio poikkeaa muista kieliversioista, unionin tuomioistuinten on siksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi käytettävä kaikkia mahdollisuuksia ilmoittaa asianosaiselle tämän tekemästä virheestä ja antaa hänelle mahdollisuus käyttää oikeuksiaan tehokkaasti.
43.
Näin on etenkin siksi, että unionin yleisen tuomioistuimen, joka on antanut työjärjestyksensä kaikilla oikeudenkäyntikielillä, on katsottava olevan vastuussa työjärjestyksensä eri kieliversioiden epäselvyyksistä, joita tulee esiin menettelyjä ja niissä käytettäviä kieliä koskevien erilaisten tilanteiden yhteydessä. Unionin yleisen tuomioistuimen on siten tulkitsemalla ja soveltamalla työjärjestyksensä määräyksiä asianmukaisesti oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva periaate huomioon ottaen huolehdittava siitä, etteivät tällaiset epäselvyydet johda tehokkaan oikeussuojan epäämiseen asianosaiselta.
44.
Kaiken kaikkiaan on siten katsottava, että toinen valitusperuste on hyväksyttävä. Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se jätti tutkimatta HX:n kanteen mukauttamista koskevan vaatimuksen pelkästään sen vuoksi, ettei sitä tehty erillisellä asiakirjalla, eikä antanut HX:lle mahdollisuutta täydentää suullisesti esittämäänsä vaatimusta siten kuin unionin yleinen tuomioistuin edellyttää. Valituksenalainen tuomio on näin ollen kumottava siltä osin kuin vaatimus kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä, jätettiin tutkimatta.
B Ensimmäisessä oikeusasteessa esitetty vaatimus kanteen mukauttamisesta
45.
Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.
46.
Näin on tässä tapauksessa.
47.
On nimittäin todettava, että vaatimus kanneperusteiden mukauttamisesta siten, että ne koskevat myös vuoden 2015 päätöstä, ei edellyttänyt asiakysymyksen tutkimista, koska HX:n oikeussuojan tarve kyseisen päätöksen osalta oli päättynyt vielä unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn kuluessa.
48.
Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetun kumoamiskanteen tutkittavaksi ottaminen on oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvä peruste, joka unionin tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta muutoksenhakumenettelyssä. ( 23 ) Tämän on pädettävä myös perusteeseen, joka koskee riita-asian raukeamista unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn aikana. Unionin tuomioistuin voi lisäksi tukeutua käsiteltävässä asiassa siihen, ettei HX:llä ollut oikeussuojan tarvetta vuoden 2015 päätöksen osalta, koska se on kuullut muutoksenhakumenettelyssä asianosaisia tästä perusteesta, jota ei käsitelty ensimmäisessä oikeusasteessa. ( 24 )
49.
Kuten unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään katsonut, sekä kantajan oikeussuojan tarpeen että riidan kohteen on oltava olemassa paitsi kanteen nostamisvaiheessa myös aina tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka, koska muutoin lausunnon antaminen asiassa raukeaa. Tämä edellyttää, että kanteen käsittelyn tulos voi tuottaa kantajalle jotakin hyötyä. ( 25 )
50.
Käsiteltävässä asiassa on todettava, että vuoden 2015 päätös, jonka kumoamista HX vaatii kanteen mukauttamista koskevassa vaatimuksessaan, ei ollut enää voimassa, kun valituksenalainen tuomio annettiin 2.6.2016. Yhtäältä kyseisen päätöksen, jolla vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin vuodella, voimassaolo oli joka tapauksessa rajattu päättymään 1.6.2016. ( 26 ) Toisaalta vuoden 2013 päätöksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2016 päätöksellä jo 29.5.2016 alkaen vielä vuodella 1.6.2017 asti, joten vuoden 2015 päätöksen vaikutukset lakkasivat jo ennen sen voimassaolon päättymistä. ( 27 )
51.
Unionin tuomioistuin on jo katsonut mitä erilaisimmissa olosuhteissa, ettei kantajan oikeussuojan tarve välttämättä lopu sen takia, että kantajan riitauttaman toimen vaikutukset ovat lakanneet oikeudenkäynnin aikana. ( 28 )
52.
Tämä johtuu etenkin siitä, että unionin toimielimen toimen kumoaminen myöhemmällä toimella tai myös toimen voimassaolon päättyminen ei merkitse tällaisen toimen lainvastaisuuden tunnustamista ja vaikuttaa ainoastaan ex nunc. Sitä vastoin kumoamistuomiolla kumottu toimi poistetaan oikeusjärjestyksestä taannehtivasti, eikä sen katsota koskaan olleen olemassa.
53.
Tämä pätee erityisesti toimiin, joiden kohteena on rajoittavien toimenpiteiden kohdistaminen henkilöihin unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä. Unionin tuomioistuin on tältä osin selventänyt, että henkilöllä, johon on kohdistettu tällaisia toimenpiteitä luetteloon merkitsemisen perusteella, voi mahdollisesti myös olla vielä intressi toimen, jolla hänet merkittiin kyseiseen luetteloon, lainvastaisuuden toteamiseen sen jälkeen, kun toimi ei ole enää voimassa. Tällaisella toteamuksella voidaan nimittäin myöntää, ettei henkilöä olisi koskaan pitänyt merkitä kyseiseen luetteloon tai ettei häntä olisi pitänyt merkitä siihen unionin toimielinten noudattaman menettelyn mukaisesti. Tällä sinänsä ei tosin voida korjata aineellista vahinkoa tai työ- ja yksityiselämän loukkausta, mutta se voi palauttaa henkilön maineen tai olla tietynlainen korvaus hänelle lainvastaisuudesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä. ( 29 )
54.
Käsiteltävässä asiassa HX väittää vastaavasti, ettei pelkkä vuoden 2015 päätöksen voimassaolon päättyminen voi poistaa taannehtivasti vaikutuksia, joita kyseisellä toimella on ollut voimassaoloaikanaan. HX:n mukaan paitsi hänen merkitsemisensä luetteloon henkilöistä, joihin kohdistettiin rajoittavia toimenpiteitä vuoden 2013 päätöksessä ja vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksessä, myös hänen säilyttämisensä tässä luettelossa vuoden 2015 päätöksessä ovat loukanneet hänen oikeuttaan yksityis- ja perhe-elämään ja vaikuttaneet kielteisesti hänen hyvään maineeseensa sekä herättäneet epäluuloa hänen lähipiirissään. Hänet on siten leimattu henkilöksi, joka vahingoittaa rauhanomaista Syyrian siviiliväestöä. Vuoden 2015 päätöksen kumoaminen voi siksi palauttaa hänen ja hänen perheensä hyvän maineen ja olla näin tietynlainen korvaus hänelle lainvastaisuudesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.
55.
Nämä perustelut pätevät vuoden 2014 täytäntöönpanopäätökseen, jolla HX merkittiin vuoden 2013 päätöksen liitteessä I olevaan luetteloon ja johon sisältyivät vastaavat perustelut. Unionin yleinen tuomioistuin on siten perustellusti tehnyt 2.6.2016 antamassaan valituksenalaisessa tuomiossa vielä ratkaisun vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen lainmukaisuudesta, vaikka kyseinen päätös oli sittemmin korvattu HX:n osalta vuoden 2016 päätöksellä, johon sisältyivät uudet perustelut. ( 30 )
56.
HX:n väitteet eivät kuitenkaan johda toivottuun tulokseen, kun kyse on hänen oikeussuojan tarpeensa jatkumisesta vuoden 2015 päätöksen kumoamisen osalta päätöksen voimassaoloajan päätyttyä. Vuoden 2015 päätös nimittäin rajoittuu HX:n osalta pelkästään siihen, että sillä jatketaan vuoden 2013 päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksellä, vaikutuksia 1.6.2016 saakka. Vuoden 2015 päätöksen kumoaminen sen voimassaoloajan päättymisen jälkeen ei siten olisi voinut tuottaa HX:lle hyötyä, joka olisi suurempi kuin se, jonka hän oli jo voinut saada vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen kumoamisesta.
57.
Kumoamalla kyseisen täytäntöönpanopäätöksen unionin yleinen tuomioistuin on nimittäin tunnustanut, etteivät neuvoston HX:ää vastaan esittämät seikat voineet oikeuttaa väitettä, jonka mukaan hän hyötyy Syyrian hallinnosta tai tukee sitä. Tämän tunnustaminen pätee myös vuoden 2015 päätöksen voimassaoloaikaan, koska siinä ei esitetty uusia perusteluja HX:n merkitsemiselle luetteloon. Vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen kumoaminen palauttaa siten HX:n maineen sekä vuoden 2013 päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksellä, alkuperäisen voimassaoloajan että vuoden 2015 päätöksellä jatketun vuoden 2013 päätöksen voimassaoloajan osalta. Tämä on korvaus HX:lle kyseisistä toimista aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.
58.
Ei ole nähtävissä, mitä lisähyötyä vuoden 2015 päätöksen kumoaminen olisi vielä voinut tuottaa HX:lle kyseisen päätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen, eikä HX myöskään esitä muita tätä koskevia seikkoja.
59.
HX:n oikeussuojan tarve vuoden 2015 päätöksen kumoamisen osalta ja siten hänen vaatimuksensa kanteen mukauttamisesta ovat rauenneet vielä unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn kuluessa.
VI Oikeudenkäyntikulut
60.
Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan, jota sovelletaan sen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksiin, 3 kohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin myös päättää, että asianosainen vastaa omien kulujensa lisäksi osasta toisen asianosaisen kuluja, jos tämä on perusteltua asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi.
61.
Ensimmäisen oikeusasteen menettelyn oikeudenkäyntikulujen osalta on ensinnäkin otettava huomioon, että valituksenalainen tuomio on kumottava ainoastaan siltä osin kuin vaatimus kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös vuoden 2015 päätöstä, jätettiin tutkimatta. Ensimmäisessä oikeusasteessa annettu tuomio jää siten voimaan siltä osin kuin siinä kumottiin vuoden 2014 täytäntöönpanopäätös.
62.
Lisäksi HX:n käsiteltävässä asiassa esittämää vaatimusta vuoden 2015 päätöksen kumoamisesta ei voida hyväksyä, mutta hänen tältä osin esittämänsä perustelut on hyväksyttävä siltä osin kuin hän väittää perusteluja, jotka unionin yleinen tuomioistuin on esittänyt hänen kanteen mukauttamista koskevan vaatimuksensa tutkimatta jättämiselle, perustellusti oikeudellisesti virheellisiksi. Neuvosto on sitä vastoin hävinnyt tältä osin asian.
63.
Tästä syystä ei ole aihetta kumota unionin yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyntikuluista tekemää päätöstä, jossa se velvoitti neuvoston korvaamaan kokonaisuudessaan ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
64.
Muutoksenhakumenettelyssä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta on ensinnäkin otettava huomioon, että HX:n toinen valitusperuste on hyväksyttävä, mutta toisaalta hän toistaa tässä valituksessa vuoden 2015 päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksensa, vaikka hänen oikeussuojan tarpeensa tällaisen kumoamisen osalta on rauennut jo unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn kuluessa. HX on lisäksi jo ennen käsiteltävän valituksen jättämistä 1.8.2016 nostanut 27.7.2016 päivätyllä kannekirjelmällä kanteen vuoden 2016 päätöksestä, ( 31 ) joka korvasi vuoden 2015 päätöksen ja jolla lisättiin uusia seikkoja vuoden 2014 täytäntöönpanopäätöksen perusteluihin. ( 32 )
65.
On kuitenkin myös otettava huomioon, että neuvosto on hävinnyt asian muutoksenhakumenettelyssä. Neuvosto on lisäksi sen takia, ettei se ilmeisestikään tarkistanut, oliko vuoden 2015 päätös ylipäätään annettu tosiasiallisesti tiedoksi HX:lle, vaikka kirjatun kirjeen saantitodistusta ei ollut allekirjoittanut HX:n asianajaja vaan kolmas henkilö, mahdollisesti estänyt HX:ää jo kauan ennen suullista käsittelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämästä pyyntöä kanteen mukauttamisesta. ( 33 )
66.
Näin ollen käsiteltävässä asiassa vaikuttaa perustellulta päättää muutoksenhakumenettelyssä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista siten, että HX vastaa yhdestä kolmasosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja että neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa HX:lle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.
VII Ratkaisuehdotus
67.
Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian seuraavasti:
1)
Unionin yleisen tuomioistuimen 2.6.2016 antama tuomio HX vastaan neuvosto (T-723/14, EU:T:2016:332) kumotaan siltä osin kuin siinä jätettiin tutkimatta HX:n vaatimus kannekirjelmän mukauttamisesta.
2)
Vaatimus ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen mukauttamisesta siten, että se koskee myös Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2015 annettua neuvoston päätöstä (YUTP) 2015/837, on rauennut.
3)
HX vastaa yhdestä kolmasosasta omista muutoksenhakumenettelyssä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.
4)
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista muutoksenhakumenettelyssä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa HX:lle muutoksenhakumenettelyssä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.
( 1 ) Alkuperäinen kieli: saksa.
( 2 ) EUVL 2015, L 105, s. 1.
( 3 ) Ks. tuomio 28.5.2013, Abdulrahim v. neuvosto ja komissio (C‑239/12 P, EU:C:2013:331, 67–85 kohta, erityisesti 72 kohta).
( 4 ) 13.7.2016 tehtyjen unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muutosten (EUVL 2016, L 217, s. 73), jotka tulivat voimaan 1.9.2016, 1 artiklan 7 kohdalla 86 artiklan 3–6 kohdan numerointi muutettiin siten, että niistä tuli 4–7 kohta, ja artiklaan lisättiin uusi 3 kohta, joka koskee SEUT 270 artiklan nojalla vireille pantuja unionin ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita. Tämä muutos ei vaikuta käsiteltävään asiaan.
( 5 ) EUVL 2011, L 121, s. 11.
( 6 ) EUVL 2011, L 121, s. 1.
( 7 ) EUVL 2012, L 16, s. 1.
( 8 ) EUVL 2011, L 319, s. 56.
( 9 ) EUVL 2012, L 330, s. 21.
( 10 ) EUVL 2013, L 147, s. 14.
( 11 ) EUVL 2014, L 160, s. 37.
( 12 ) EUVL 2014, L 217, s. 49.
( 13 ) EUVL 2014, L 217, s. 10.
( 14 ) EUVL 2015, L 132, s. 82.
( 15 ) EUVL 2016, L 141, s. 125.
( 16 ) Ks. unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa HX v. neuvosto, T-408/16, 27.7.2016 jätetty HX:n kannekirjelmä, jossa HX vaatii erityisesti kumoamaan vuoden 2016 päätöksen.
( 17 ) EUVL 2017, L 139, s. 62.
( 18 ) Tuomio 2.6.2016, HX v. neuvosto (T-723/14, EU:T:2016:332).
( 19 ) Ks. tuomio 9.9.2010, Al-Aqsa v. neuvosto (T-348/07, EU:T:2010:373, 34 kohta); tämä tuomio kumottiin muutoksenhakumenettelyssä, jossa ei kuitenkaan kyseenalaistettu edellä lainattua toteamusta.
( 20 ) Ks. edellä 24 ja 25 kohta.
( 21 ) Ks. vastaavasti tuomio 12.11.1969, Stauder (29/69, EU:C:1969:57, 3 kohta); tuomio 17.7.1997, Ferriere Nord v. komissio (C‑219/95 P, EU:C:1997:375, 15 kohta) ja tuomio 15.10.2015, Grupo Itevelesa ym. (C-168/14, EU:C:2015:685, 42 kohta).
( 22 ) Ks. esim. tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting (C-442/14, EU:C:2016:890, 84 kohta).
( 23 ) Ks. määräys 15.2.2012, Internationaler Hilfsfonds v. komissio (C‑208/11 P, EU:C:2012:76, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
( 24 ) Ks. edellä 22 kohta.
( 25 ) Ks. tuomio 19.10.1995, Rendo ym. v. komissio (C‑19/93 P, EU:C:1995:339, 13 kohta); tuomio 7.6.2007, Wunenburger v. komissio (C‑362/05 P, EU:C:2007:322, 42 kohta) ja tuomio 28.5.2013, Abdulrahim v. neuvosto ja komissio (C‑239/12 P, EU:C:2013:331, 61 kohta).
( 26 ) Ks. edellä 12 kohta.
( 27 ) Ks. edellä 13 kohta.
( 28 ) Ks. tuomio 28.5.2013, Abdulrahim v. neuvosto ja komissio (C‑239/12 P, EU:C:2013:331, 62 kohta ja sitä seuraavat kohdat oikeuskäytäntöviittauksineen).
( 29 ) Ks. ibid., tuomion 68 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
( 30 ) Ks. edellä 13 kohta.
( 31 ) Ks. edellä alaviite 16.
( 32 ) Ks. edellä 12, 13 ja 50 kohta.
( 33 ) Ks. edellä 24 kohta.