29.3.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 111/15
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākā tiesa (Latvia) on esittänyt 27.1.2016 – SIA ”Veloserviss” v. Valsts ieņēmumu dienests
(Asia C-47/16)
(2016/C 111/18)
Oikeudenkäyntikieli: latvia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Augstākā tiesa (Latvia)
Pääasian asianosaiset
Valittaja: SIA ”Veloserviss”
Vastapuoli: Valsts ieņēmumu dienests
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen N:o 2913/92 (1) 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaan sisältyvä maahantuojan velvollisuus toimia vilpittömässä mielessä määriteltävä siten, että
a)
se sisältää maahantuojan velvollisuuden tutkia olosuhteet, joissa viejän saama A-todistus on annettu (tavaran osia koskevat todistukset, viejän rooli tavaroiden valmistuksessa jne.)?
b)
maahantuoja on toiminut vilpillisessä mielessä jo pelkästään sillä perusteella, että viejä on toiminut vilpillisessä mielessä (esimerkiksi silloin, jos viejä ei paljasta kustannusten todellista alkuperää, tavaran osien arvoa jne. viejämaan tulliviranomaisille)?
c)
velvollisuus toimia vilpittömässä mielessä jää täyttymättä jo sillä perusteella, että viejä on esittänyt virheellisiä tietoja viejämaan tulliviranomaisille, ja tämä pätee myös silloin, jos tulliviranomaiset ovat itse tehneet virheitä antaessaan todistuksen?
Voidaanko maahantuojan velvollisuus toimia vilpittömässä mielessä yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen N:o 2913/92 220 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla todeta riittävästi toteen näytetyksi yleisellä tilannekuvauksella, joka sisältyy OLAF:n tiedonantoon, ja OLAF:n päätelmillä, vai onko kansallisten tulliviranomaisten hankittava lisätodisteita viejän menettelytavoista?
(1) EYVL L 302, s. 1.
Full & Egal Universal Law Academy