11.7.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 251/3
Kanne 18.3.2016 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta
(Asia C-160/16)
(2016/C 251/04)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Zavvos ja K. Talabér-Ritz)
Vastaaja: Helleenien tasavalta
Vaatimukset
—
On todettava, ettei Helleenien tasavalta ole noudattanut rakennusten energiatehokkuudesta 19.5.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (1), sellaisena kuin se on otettu 16.1.2012 annettuun komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 244/2012 (2), joka koskee vertailumenetelmäkehyksen vahvistamista rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten, 5 artiklan 2 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole antanut ilmoitusta kyseisessä säännöksessä tarkoitetuista kustannusoptimaalisista tasoista;
—
Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1.
Euroopan komissio on 18.3.2016 nostanut Helleenien tasavaltaa vastaan kanteen, jossa se vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, ettei Helleenien tasavalta ole noudattanut rakennusten energiatehokkuudesta 19.5.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (3), sellaisena kuin se on otettu 16.1.2012 annettuun komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 244/2012 (4), joka koskee vertailumenetelmäkehyksen vahvistamista rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten, 5 artiklan 2 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole antanut ilmoitusta kyseisessä säännöksessä tarkoitetuista kustannusoptimaalisista tasoista.
2.
Komissio väittää kanteessaan, etteivät Kreikan viranomaiset ole sen toistuvista pyynnöistä huolimatta vielä ilmoittaneet sille vertailumenetelmäkehyksen vahvistamista rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisia tasoja koskevaa lopullista ilmoitusta, vedoten komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 244/2012 vahvistettuun vertailumenetelmäkehykseen, ja että tämä on tästä syystä rikkonut direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan 2 kohtaa.
(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.
(2) EUVL L 81, 21.3.2012, s. 18.
(3) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.
(4) EUVL L 81, 21.3.2012, s. 18.