27.6.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 232/7
Valitus, jonka Simet SpA on tehnyt 20.4.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-15/14, Simet v. komissio, 3.3.2016 antamasta tuomiosta
(Asia C-232/16 P)
(2016/C 232/09)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Simet SpA (edustajat: avvocato A. Clarizia, avvocato C. Varrone ja avvocato P. Clarizia)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
on kumottava (asiassa T-15/14 annettu) valituksenalainen tuomio, jolla unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt kanteen, jossa vaadittiin hyvityksestä Simet SpA:lle julkisen liikenteen palveluista vuosina 1987–2003 (valtiontuki SA.33037 (2012/C) – Italia) 2.10.2013 annetun komission päätöksen 2014/201/EU kumoamista, ja on kumottava kyseinen päätös
—
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa on sovellettu virheellisesti
—
SEUT 107 artiklaa siltä osin kuin siinä on katsottu, että Simetille suoritetuissa hyvitysmaksuissa, jotka Italian Consiglio di Staton antamalla tuomiolla on myönnetty ja jotka kansalliset viranomaiset ovat antaneet tiedoksi, on ollut kyse valtiontuesta, kun taas kansallisen tuomioistuimen ratkaisema riita koski sen vahingon korvaamista, joka valittajalle oli aiheutunut lainvastaisuuksista, jotka olivat rasittaneet infrastruktuuri- ja liikenneministeriön toimia, jotka liittyivät alueiden välistä liikennettä koskevan julkisen palvelun harjoittamiseen ajanjaksolla 1987–2003
—
asetusta (ETY) N:o 1191/69, (1) koska unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt toteamatta, ettei Italian säännöstö ollut mainitun asetuksen mukainen kahdesta syystä: 1) koska kyseisessä säännöstössä asetettiin yksityisille velvollisuus harjoittaa taloudellista toimintaansa vain julkisena palveluna, vaikka asetuksen N:o 1191/69 perusteella tällainen yritystoiminnan harjoittamistapa on kiellettyä siltä osin kuin julkinen palvelu merkitsee, että konsessionhaltijan on edelleenkin noudatettava julkisen palvelun velvoitteita; 2) koska kyseisessä säännöstössä ei säädetty hyvityksistä maksettaviksi yrityksen hoitamista palveluvelvoitteista; asetuksella (ETY) N:o 1893/91 (2) tehtyjen muutosten seurauksena Simetille ei enää voitu asettaa minkäänlaisia julkisen palvelun velvoitteita, koska kyseessä on yritys, joka harjoittaa alueiden välistä henkilöliikennettä linja-autoilla
—
asetusta N:o 1191/69, erityisesti siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti pitänyt lainmukaisena komission päätöstä, jonka mukaan maksuissa Simetille oli kyse valtiontuesta, koska siltä osin kuin mainittu yhtiö ei ollut toteuttanut erillistä kirjanpitoa kyseisestä toiminnasta aiheutuneista kustannuksista, olemassa oli ollut liiallisen hyvityksen riski. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on todennut, asetuksen 5 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädettiin erilaisesta hyvitystoimenpiteen määrittämistavasta, jossa tarkasteltiin ”vaikutuksia”, joita kyseisten julkisen palvelun velvoitteiden asettamisella on voinut olla yrityksen kilpailukyvyn heikentymiseen kokonaisuudessaan
—
periaatteita, jotka koskevat yksityisille unionin oikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamista ja joiden nojalla on niin, että jos jäsenvaltion viranomainen antaa toimivaltansa yhteydessä unionin oikeuden vastaisen hallintotoimen, sille syntyy tästä velvollisuus korvata vahinko, joka toimen lainvastaisuudesta on aiheutunut toimen adressaatille.
(1) Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä 26.6.1969 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1191/69 (EUVL L 156, s. 1).
(2) Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä annetun asetuksen (ETY) N:o 1191/69 muuttamisesta 20.6.1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1893/91 (EYVL L 169, s. 1).