31.10.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 402/17
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León (Espanja) on esittänyt 2.8.2016 – Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) ja Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS) v. José Blanco Marqués
(Asia C-431/16)
(2016/C 402/20)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) ja Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)
Vastapuoli: José Blanco Marqués
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko katsottava, että 23.6.1972 annetun kuninkaan asetuksen 1646/1972 6 §:n 4 momenttiin sisältyvän kaltainen kansallinen oikeussääntö, jossa säädetään, että täydentävän etuuden, jonka suuruus on 20 prosenttia eläkkeen perusmäärästä, maksamista eläkkeensaajille, jotka ovat pysyvästi täysin työkyvyttömiä työskentelemään tavanomaisessa ammatissaan ja jotka ovat yli 55-vuotiaita, ”lykätään siksi ajaksi, jonka työntekijä on työssä”, on asetuksen N:o 1408/71 (1) 12, 46 a, 46 b ja 46 c artiklassa sekä asetuksen N:o 883/2004 (2) 5, 53, 54 ja 55 artiklassa tarkoitettu päällekkäisyyttä estävä sääntö, kun otetaan huomioon, että Espanjan Tribunal Supremo on katsonut, että kyseisessä kansallisessa oikeussäännössä vahvistettu yhteensopimattomuus ei koske ainoastaan työsuoritusta vaan myös vanhuuseläkkeen nostamista?
2)
Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko asetuksen N:o 1408/71 46 a artiklan 3 kohdan a alakohtaa ja asetuksen N:o 883/2004 53 artiklan 3 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että riidanalaisen etuuden ja Euroopan unionin jostakin toisesta jäsenvaltiosta tai Sveitsistä saatavan eläkkeen päällekkäisyyttä estävää sääntöä voidaan soveltaa vain silloin jos on olemassa lain tasoinen kansallinen oikeussääntö, jossa vahvistetaan nimenomaisesti, että nyt käsiteltävän kaltaiset sosiaaliturvaan kuuluvat työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-etuudet eivät sovi yhteen etuudensaajan ulkomailta saamien etuuksien tai tulojen kanssa? Vai voidaanko nimenomaisen lain säännöksen puuttuessa päällekkäisyyttä estävää sääntöä soveltaa Euroopan unionin jonkin toisen jäsenvaltion tai Sveitsin eläkkeisiin asetuksen N:o 1408/71 12 artiklan ja asetuksen N:o 883/2004 5 artiklan mukaisesti, kun kansallisessa oikeuskäytännössä on omaksuttu tulkinta, jonka mukaan riidanalainen etuus ja Espanjan kansallisen oikeuden mukainen vanhuuseläke eivät sovi yhteen?
3)
Mikäli edelliseen kysymykseen annettava vastaus puoltaa Espanjan päällekkäisyyttä estävän säännön soveltamista (oikeuskäytännössä laajennetulla tavalla) nyt käsiteltävään asiaan, vaikka laissa ei säädetä nimenomaisesti, että se koskisi ulkomailta saatavia etuuksia tai tuloja, onko katsottava, että 20 prosentin täydentävä etuus, jonka Espanjan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan saavat työntekijät, joiden todetaan olevan pysyvästi täysin työkyvyttömiä työskentelemään tavanomaisessa ammatissaan ja jotka ovat yli 55-vuotiaita, on edellä kuvatulla tavalla samanlainen vai erilainen etuus kuin Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmän vanhuuseläke? Onko asetuksen N:o 1408/71 4 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan sosiaaliturvan eri alojen määritelmä yhteisönlaajuinen vai onko noudatettava kutakin konkreettista etuutta koskevaa kansallisen lainsäädännön mukaista määritelmää? Mikäli määritelmä on yhteisönlaajuinen, onko tämän oikeudenkäynnin kohteena olevaa täydentävää etuutta, jonka suuruus on 20 prosenttia pysyvästä täydestä työkyvyttömyydestä maksettavan eläkkeen perusmäärästä, pidettävä työkyvyttömyysetuutena vai työttömyysetuutena, kun otetaan huomioon, että se täydentää eläkettä, jota suoritetaan henkilöille, jotka ovat pysyvästi täysin työkyvyttömiä työskentelemään tavanomaisessa ammatissaan, sillä perusteella, että yli 55-vuotiaiden on hankala löytää muuta työtä, joten tämän täydentävän etuuden maksua lykätään, jos etuudensaaja on työssä?
4)
Jos katsotaan, että nämä kaksi etuutta ovat samanlaisia ja että Espanjan työkyvyttömyyseläkkeen tai täydentävän etuuden määrittämiseksi ei ole otettu huomioon kausia, joiden aikana maksuja on suoritettu jossakin toisessa valtiossa, onko katsottava, että täydentävä etuus, jonka suuruus on 20 prosenttia pysyvästä täydestä työkyvyttömyydestä maksettavan Espanjan eläkkeen perusmäärästä, on etuus, johon sovelletaan päällekkäisyyttä estäviä sääntöjä, koska sen määrä ei riipu vakuutus- tai asumiskausien pituudesta, kuten asetuksen N:o 1408/71 46 b artiklan kolmannessa luetelmakohdassa ja asetuksen N:o 883/2004 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään? Voidaanko päällekkäisyyttä estävää sääntöä soveltaa, vaikka kyseistä etuutta ei mainita asetuksen N:o 1408/71 liitteessä IV olevassa D osassa eikä asetuksen N:o 883/2004 liitteessä IX?
5)
Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko soveltaa oikeussääntöä, joka sisältyy asetuksen N:o 1408/71 46 a artiklan 3 kohdan d alakohtaan ja asetuksen N:o 883/2004 53 artiklan 3 kohdan d alakohtaan ja jonka mukaan Espanjan sosiaaliturvaetuutta voidaan vähentää vain jonkin toisen valtion, tässä tapauksessa Sveitsin ”lainsäädännön mukaan maksettavien etuuksien määrällä”?
6)
Mikäli katsotaan, että nämä kaksi etuutta ovat erilaisia, ja koska ei ole todettu, että Sveitsi soveltaisi mitään päällekkäisyyttä estävää sääntöä, voidaanko asetuksen N:o 1408/71 46 c artiklan ja asetuksen N:o 883/2004 55 artiklan nojalla vähennystä soveltaa täysimääräisenä Espanjan täydentävään etuuteen, jonka suuruus on 20 prosenttia pysyvästä täydestä työkyvyttömyydestä maksettavasta eläkkeestä, vai onko sen määrä jaettava tai ositettava pro rata -säännön mukaan? Onko kummassakin tapauksessa sovellettava rajoitusta, joka perustuu asetuksen N:o 1408/71 46 a artiklan 3 kohdan d alakohtaan ja asetuksen N:o 883/2004 53 artiklan 3 kohdan d alakohtaan ja jonka mukaan Espanjan sosiaaliturvaetuutta voidaan vähentää vain jonkin toisen valtion, tässä tapauksessa Sveitsin ”lainsäädännön mukaan maksettavien etuuksien määrällä”?
(1) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 (EYVL 1971, L 149, 5.7.1971).
(2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, 30.6.2004).
Full & Egal Universal Law Academy