12.12.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 462/10
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Itävalta) on esittänyt 3.10.2016 – Erzeugerorganisation Tiefkühlgemüse e. Gen. v. Agrarmarkt Austria
(Asia C-516/16)
(2016/C 462/13)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesverwaltungsgericht
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Erzeugerorganisation Tiefkühlgemüse e. Gen.
Vastapuoli: Agrarmarkt Austria
Ennakkoratkaisukysymykset
I.1.
Edellytetäänkö neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21.12.2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) 65, 66 ja 69 artiklassa sekä (23.6.2011 alkaen) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) 64, 65 ja 68 artiklassa, että päätöstä toimintaohjelman ja rahastovarojen hyväksymisestä tai tämän päätöksen muuttamisesta ja päätöstä ”hyväksytystä tukimäärästä” ei tehdä pelkän ilmoituksen muodossa vaan muodollisesti (ainakin väliaikaisesti) sitovana päätöksenä, jonka hakija voisi riitauttaa heti, toisin sanoen riippumatta tuen (lopullista) maksamista koskevasta hakemuksesta (asetuksen N:o 1580/2007 70 artiklan tai asetuksen N:o 543/2011 69 artiklan nojalla) tehtävän lopullisen päätöksen riitauttamisesta?
I.2.
Onko ennakkoratkaisukysymyksessä I.1. mainittuja unionin oikeuden säännöksiä tulkittava siten, että näitä päätöksiä tehtäessä (päätöksen normatiivisessa osassa) on määritettävä sitovasti myös kaupan pidetyn tuotannon arvo?
I.3.
Onko unionin oikeutta ja erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 69 ja 70 artiklaa tulkittava siten, että tuomioistuin, jonka ratkaistavana on valitus sellaisesta hallintoviranomaisen päätöksestä, jossa maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta 14.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008, 103 g artiklan 5 kohdan mukaisesti päätettiin toimintaohjelman tietyn vuosijakson osalta lopullisesti taloudellisen tuen myöntämistä toimintaohjelmassa koskevasta hakemuksesta, ei voi toimintaohjelman ja rahastovarojen hyväksymisestä jo tehdyn, lainvoimaisen päätöksen ja ”hyväksyttyä tukimäärää” koskevan päätöksen vuoksi tutkia kysymystä tuen ylärajan perustana olevan kaupan pidetyn tuotannon arvon laskennan oikeellisuudesta?
I.4.
Jos ennakkoratkaisukysymyksiin I.1., I.2. tai I.3. vastataan kieltävästi: onko maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) ja erityisesti sen liitteessä I olevaa IX osaa (”Hedelmät ja vihannekset”, erityisesti ”CN-koodi – – ex 07 09 – – Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset – –”) ja X osaa (”Hedelmä- ja vihannesjalosteet”, ”CN-koodi – – ex 07 10 Jäädytetyt kasvikset – –”) tulkittava siten, että vihannestuotteita, jotka saadaan sadonkorjuun jälkeisen puhdistamisen, leikkaamisen, kiehauttamisen ja jäädyttämisen tuloksena, ei pidä luokitella liitteessä I olevassa IX osassa tarkoitetuiksi tuotteiksi vaan liitteessä I olevassa X osassa tarkoitetuiksi tuotteiksi?
I.5.
Jos ennakkoratkaisukysymykseen I.4. vastataan myöntävästi: onko maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus), sellaisena kuin se on muutettuna maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta 14.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008, 103 d artiklan 2 kohdassa käytettyä käsitettä ”kaupan pidetyn tuotannon arvo” tulkittava siten, että tämä arvo on laskettava siten, että määritetään ainoastaan tuotannon arvo, vähennettynä kuitenkin jalostusvaiheeseen kuuluvalla arvolla siten, että vähennetään sen prosessin arvo, jossa korjattu, puhdistettu, leikattu ja kaltattu vihannes muuttuu pakastevihannekseksi?
I.6.
Onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 51 artiklan 7 kohtaa tulkittava siten, että tuottajaorganisaatio, joka on esittänyt vuodet 2010–2014 käsittävän toimintaohjelman, joka hyväksyttiin ennen 20.1.2010 mutta jonka hyväksymistä muutettiin myöhempänä ajankohtana (13.12.2013) siltä osin kuin ohjelmassa siirryttiin käyttämään kaupan pidetyn tuotannon arvon toisenlaista laskentatapaa, voi vedota kaupan pidetyn tuotannon arvon laskemista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta myös tämän toimintaohjelman muutoksen jälkeen (siis vuodelta 2014 maksettavan tuen osalta) vielä ”vuonna 2008 sovellettuun lainsäädäntöön”?
I.7.
Jos ennakkoratkaisukysymyksiin I.5. ja I.6. vastataan myöntävästi: ovatko neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21.12.2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 52 artiklan 6 kohdan a alakohta ja 21 artiklan 1 kohdan i alakohta pätemättömiä siltä osin kuin niissä kaupan pidetyn tuotannon arvon laskennassa otetaan huomioon korjatun vihanneksen jalostusvaiheet, joissa vihannes jalostetaan ”joksikin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetelluksi tuotteeksi”?
I.8.
Jos ennakkoratkaisukysymykseen I.6. vastataan kieltävästi (ja riippumatta muihin kysymyksiin annettavista vastauksista): onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 50 artiklan 3 kohdan d alakohta pätemätön?
II.1.
Onko maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus), sellaisena kuin se on muutettuna maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta 14.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008, 103 c artiklaa tulkittava siten, että ”hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmalla” on sallittua edistää ainoastaan sellaisten tuotteiden tuotantoa, jotka voidaan luokitella liitteessä I olevassa IX osassa tarkoitetuiksi tuotteiksi, muttei myös investointeja tällaisten tuotteiden jalostukseen?
II.2.
Jos ennakkoratkaisukysymykseen II.1. vastataan kieltävästi: millä edellytyksillä ja missä laajuudessa tällainen jalostukseen tehtävien investointien edistäminen sallitaan maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus), sellaisena kuin se on muutettuna maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta 14.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008, 103 c artiklassa?
II.3.
Onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 60 artiklan 7 kohta pätemätön?
III.1.
Onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IX olevaa 23 kohtaa tulkittava siten, että investointien jääminen tuen ulkopuolelle perustuu pelkästään siihen, että ne toteutetaan ulkopuolisella maa-alalla?
III.2.
Jos kysymykseen III.1. vastataan myöntävästi: onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IX oleva 23 kohta pätemätön?
III.3.
Jos kysymykseen III.1. vastataan myöntävästi ja kysymykseen III.2. kieltävästi: onko komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IX olevan 23 kohdan säännös selkeä ja yksiselitteinen säännös siltä osin kuin elinkeinonharjoittajan perusteltua luottamusta sellaisten toimintojen edistämisen osalta, joita on harjoitettu ulkopuolisilla maa-aloilla, jotka kuitenkin kuuluvat sen tilaan, vaikka kansalliset viranomaiset ovat tietoisina tilanteesta myöntäneet luvan edistämiseen tai antaneet sille hyväksyntänsä?
IV.
Onko sillä vaikutusta, että unionin tuomioistuin ei asianosaista hyödyttävällä tavalla rajaa (SEUT 264 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla) sellaisen tuomion vaikutuksia, jossa unionin oikeutta tulkitaan uudelleen tai jossa siihen saakka pätevänä pidetty unionin oikeuden säädös julistetaan pätemättömäksi ja jolla on siten kielteisiä oikeudellisia vaikutuksia asianosaiseen, jolloin kyseinen asianosainen ei voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa yksittäistapauksessa oikeusvarmuuden periaatteeseen, kun asianosaisen vilpitön mieli on näytetty toteen?
(1) EUVL 2007, L 350, s. 1.
(2) EUVL 2011, L 157, s. 1.