UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)
23 päivänä helmikuuta 2018 ( *1 )
Kasvinjalostajanoikeudet – Hakemus yhteisön kasvinjalostajanoikeuden myöntämiseksi kasvilajikkeelle Gala Schnico – Tekninen tutkimus – Perusteluvelvollisuus – Asetuksen (EY) N:o 2100/94 75 artiklan ensimmäinen virke – Yhtenäisyys – Asetuksen N:o 2100/94 8 artikla – Täydentävä tutkimus – Asetuksen N:o 2100/94 57 artiklan 3 kohta – Yhdenvertainen kohtelu – Asiasisällön tutkiminen viran puolesta CPVO:ssa – Asetuksen N:o 2100/94 76 artikla
Asiassa T‑445/16,
Schniga GmbH, kotipaikka Bolzano (Italia), edustajinaan asianajajat G. Würtenberger ja R. Kunze,
kantajana,
vastaan
Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO), asiamiehinään M. Ekvad, F. Mattina ja U. Braun-Mlodecka, avustajinaan asianajajat A. von Mühlendahl ja H. Hartwig,
vastaajana,
jossa on kyse kanteesta CPVO:n valituslautakunnan 22.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia A 005/2014), joka koskee hakemusta yhteisön kasvinjalostajanoikeuden myöntämiseksi kasvilajikkeelle Gala Schnico,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja V. Tomljenović sekä tuomarit E. Bieliūnas ja A. Kornezov (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies J. Weychert,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.8.2016 jätetyn kannekirjelmän,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 3.11.2016 jätetyn vastauskirjelmän,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen CPVO:lle esittämät kirjalliset kysymykset ja tämän unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 24.5.2017 jättämät vastaukset näihin kysymyksiin,
ottaen huomioon 14.6.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion ( 1 )
[– –]
Asianosaisten vaatimukset
21
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
–
kumoaa riidanalaisen päätöksen
–
velvoittaa CPVO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
22
CPVO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
–
hylkää kanteen perusteettomana
–
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
[– –]
Ensimmäinen kanneperuste, joka liittyy tekniseen tutkimukseen soveltuvan alueen nimeämiseen ja todettuun epäyhtenäisyyden perusteeseen
[– –]
Ensimmäinen osa, joka liittyy tekniseen tutkimukseen soveltuvan alueen nimeämiseen
42
Aluksi on todettava, että lausunnosta nro 2/2004, joka on annettu 15.2.2004 ja julkaistu Yhteisön kasvilajikeviraston virallisessa lehdessä, ilmenee, että CPVO päätti antaa omenalajikkeen Malus domestica Borkh. mutaatiolajikkeiden, jotka kuuluvat ehdokaslajikkeen tavoin mutaatioryhmään Gala, teknisen tutkimuksen yksinomaan GEVES:in tehtäväksi.
[– –]
48
On joka tapauksessa todettava, että asetuksen N:o 2100/94 55 artiklan 1 kohdan ja yksityiskohtaisista säännöistä asetuksen N:o 2100/94 soveltamiseksi menettelyssä CPVO:ssa 17.9.2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 874/2009 (EUVL 2009, L 251, s. 3) 13 artiklan 1 kohdan mukaan CPVO:n hallintoneuvostolla on toimivalta siirtää vastuu kyseisten lajikkeiden teknisestä tutkimuksesta yhdelle tai useammalle jäsenvaltion toimivaltaiselle virastolle. Lajin Malus domestica Borkh. mutaatiolajikkeiden, joka kuuluvat ehdokaslajikkeen tavoin ryhmään Gala, tekninen tutkimus on annettu yksinomaan GEVES:in tehtäväksi, kuten edellä 42 kohdassa on todettu.
49
Tältä osin on ensiksi todettava, että GEVES:in tutkimusalueella yleensä vallitsevat ilmasto-olosuhteet on otettu asianmukaisesti huomioon, kun tämä alue on nimetty kyseisten mutaatioryhmien, joihin mutaatioryhmä Gala kuuluu, tutkimusalueeksi. CPVO nimittäin toimitti vastauksena sille osoitettuun prosessinjohtotoimeen useita ennen lausunnon nro 2/2004 antamista laadittuja sisäisiä asiakirjoja, joista ilmenee, että CPVO:n konsultoimien hedelmälajien asiantuntijoiden mukaan GEVES:in alueella tyypillisesti vallitsevat ilmasto-olosuhteet puoltavat Galan mutaatioiden teknisten tutkimusten keskittämistä tälle alueelle.
50
Kantaja ei esitä konkreettisia väitteitä, joilla tämä arviointi voitaisiin kyseenalaistaa. Kantajan väitteet, joiden mukaan GEVES:in alue ei sovellu ehdokaslajikkeen tekniseen tutkimukseen sillä vallitsevien ilmasto-olosuhteiden vuoksi, on hylättävä.
51
Toiseksi kantaja ei väitä – kuten se vahvisti istunnossa –, että GEVES:in alueella vallitsevat ilmasto-olosuhteet olisivat olleet ehdokaslajikkeen tutkimusjakson aikana epätavalliset.
52
Kolmanneksi tutkintaviraston, joka on vastuussa jokaisen samaan mutaatioryhmään kuuluvan lajin tai lajikkeen teknisestä tutkimuksesta, yksiselitteinen nimeäminen etukäteen lausunnon nro 2/2004 mukaisesti soveltuu yhteen sekä asetuksella nro 2100/94 perustetun yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien yleisen järjestelmän että tämän asetuksen taustalla olevien yhdenvertaisen kohtelun, oikeusvarmuuden ja avoimuuden periaatteiden kanssa.
53
Mainitun yleisen järjestelmän ja mainittujen periaatteiden mukaan kaikkien ehdokaslajikkeiden, jotka kuuluvat samaan tietyn lajin kasvimutaatioiden ryhmään, arviointiin on nimittäin sovellettava samoja edellytyksiä.
54
Tämän vuoksi lausunnossa nro 2/2004 kiinnitetään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien hakijoiden huomio siihen seikkaan, että ”CPVO yksin määrittelee paikan, jossa ehdokaslajike tutkitaan” ja että ”kaikenlainen suoraan tutkintaviraston kanssa mutta ilman CPVO:n lupaa tehty järjestely vaarantaa näin ollen myöhemmät tutkimustulokset”.
[– –]
Toinen osa, joka liittyy yhtenäisyyden puuttumiseen
[– –]
63
Tässä tilanteessa ja kun otetaan huomioon CPVO:n laaja harkintavalta sen tieteellisesti ja teknisesti monitahoisen kysymyksen osalta, ovatko ehdokaslajikkeen ominaispiirteet osoittautuneet teknisessä tutkimuksessa riittävän yhtenäisiksi (tuomio 15.4.2010, Schräder v. YKLV, C‑38/09 P, EU:C:2010:196, 77 kohta ja tuomio 19.12.2012, Brookfield New Zealand ja Elaris v. YKLV ja Schniga, C‑534/10 P, EU:C:2012:813, 50 kohta), valituslautakunta saattoi pätevästi päätellä yhtenäisyyden puuttumisen, koska ominaispiirteen 39 ilmaisemisessa kahden peräkkäisen tutkimusvuoden aikana oli todettu huomattavia eroja, ja yhtäältä tekninen tutkimus oli toteutettu pöytäkirjan CPVO TP/14/2 mukaisesti – mitä ei ole myöskään riitautettu – ja toisaalta minkään seikan perusteella ei voitu olettaa, että tämän ominaispiirteen ilmaiseminen olisi estynyt niiden ympäristöolosuhteiden vuoksi, joissa tekninen tutkimus oli toteutettu. Valituslautakunta myös totesi ilmeistä arviointivirhettä tekemättä, ettei CPVO:lla ollut tällaisessa tilanteessa velvollisuutta tutkia kaikkia mahdollisia seikkoja, jotka voisivat selittää todetun yhtenäisyyden puuttumisen.
[– –]
Toinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen N:o 2100/94 57 artiklan 3 kohtaa on rikottu ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu
[– –]
Ensimmäinen osa, jonka mukaan asetuksen N:o 2100/94 57 artiklan 3 kohtaa on rikottu
[– –]
83
Lopuksi on todettava, että vaikka kantajan väitteitä olisi tulkittava siten, että se väittää yhtenäisyyttä koskevien ongelmien johtuvan tutkitun varttamismateriaalin laadusta ja näiden ongelmien voivan luonnostaan lieventyä ajan myötä, mikä olisi ollut peruste uudelle tarkkailuvuodelle, on riittävää todeta, että yhteisön kasvinjalostajanoikeuden hakija on yksin vastuussa asianmukaisen varttamismateriaalin toimittamisesta.
[– –]
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1)
Kanne hylätään.
2)
Schniga GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Tomljenović
Bieliūnas
Kornezov
Julistettiin Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2018.
Allekirjoitukset
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.
( 1 ) Tästä tuomiosta on otettu tähän vain kohdat, joiden julkaisemista unionin yleinen tuomioistuin pitää aiheellisena.