EUR-Lex -  62016TN0014 - FI

7.3.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 90/23

Kanne 8.1.2016 – Apimab Laboratoires ym. v. komissio

(Asia T-14/16)

(2016/C 090/32)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Apimab Laboratoires (Clermont-l’Hérault, Ranska), Sarl BBI – Blanche Bresson Institut (Barbentane, Ranska), Institut de recherche biologique – IRB (Montaigu, Ranska), Laboratoires Arkopharma (Carros, Ranska), Laboratoires Juva Santé (Paris, Ranska), Ortis (Bütgenbach, Belgia), Pierre Fabre Médicament (Boulogne-Billancourt, Ranska), Pollenergie (Saint-Hilaire-de-Lusignan, Ranska) (edustaja: asianajaja A. de Brosses)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että 27.10.2015 annettu asetus N:o 2015/1933 on annettu ilman, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta olisi pyydetty etukäteen lausuntoa, ja näin ollen noudattamatta sen antamiseen sovellettavaa menettelyä

—

toteamaan, että komissio teki oikeudellisen virheen, kun se antoi asetuksen N:o 2015/1933 ilman tieteellistä riskinarviointia asetuksen N:o 178/2002 6 artiklan vastaisesti

—

toteamaan, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se vahvisti 27.10.2015 annetussa asetuksessa N:o 2015/1933 bentso(a)pyreenin enimmäispitoisuudeksi tietyissä ravintolisissä 10 mikrogrammaa, jos sitä käytetään sellaisenaan, tai 50 mikrogrammaa, jos se on sekoitettu muihin aineisiin

—

toteamaan, että komissio loukkasi suhteellisuusperiaatetta, kun se vahvisti 27.10.2015 annetussa asetuksessa N:o 2015/1933 bentso(a)pyreenin enimmäispitoisuudeksi tietyissä ravintolisissä 10 mikrogrammaa, jos sitä käytetään sellaisenaan, tai 50 mikrogrammaa, jos se on sekoitettu muihin aineisiin

—

toteamaan, että komissio loukkasi syrjimättömyyskiellon periaatetta, kun se vahvisti 27.10.2015 annetussa asetuksessa N:o 2015/1933 bentso(a)pyreenin enimmäispitoisuudeksi tietyissä ravintolisissä 10 mikrogrammaa, jos sitä käytetään sellaisenaan, tai 50 mikrogrammaa, jos se on sekoitettu muihin aineisiin

Tämän seurauksena

—

kumoamaan 27.10.2015 annetun asetuksen N:o 2015/1933 ravintolisiä koskevien säännösten osalta

—

velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio laiminlöi menettelysäännöksiä, jotka johtuvat elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8.2.1993 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 315/93 (jäljempänä puiteasetus), antaessaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen enimmäismääristä kaakaokuidussa, banaanilastuissa, ravintolisissä, kuivatuissa yrteissä ja kuivatuissa mausteissa 27.10.2015 annettua komission asetusta (EU) N:o 2015/1933 (jäljempänä riidanalainen asetus)

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisen virheen antaessaan riidanalaisen asetuksen ja rikkoi puiteasetuksen 2 artiklaa, minkä perusteella riidanalainen asetus on kumottava oikeusperustan puuttumisen vuoksi.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisen virheen, kun se ei pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausuntoa eikä toteuttanut etukäteen mitään tieteellistä arviointia, mikä merkitsee asetuksen N:o 178/2002 6 artiklan vaatimusten laiminlyömistä

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisen arviointivirheen siltä osin kuin riidanalainen asetus perustuu implisiittisesti toteamukseen, jonka mukaan kuluttaja saa ravintolisistä vastaavia määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) kuin tavallisista elintarvikkeista, mikä ei pidä paikkaansa

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi suhteellisuusperiaatetta siltä osin kuin PAH:n enimmäismäärien vahvistaminen menee pidemmälle kuin mikä on välttämätöntä kansanterveyden suojaamiseksi

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi syrjimättömyyskiellon periaatetta siltä osin kuin riidanalaisessa asetuksessa ei oteta huomioon ravintolisien ja muiden elintarvikkeiden välisiä eroja, kun siinä vahvistetaan PAH:n enimmäismäärät kunkin elintarviketyypin osalta.

Full & Egal Universal Law Academy