5.9.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 326/29
Kanne 19.7.2016 – MS v. komissio
(Asia T-17/16)
(2016/C 326/51)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: MS (Castries, Ranska) (edustajat: asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
—
toteaa, että käsiteltävänä oleva kanne otetaan tutkittavaksi ja että se on perusteltu
ja täten
—
toteaa, että Euroopan komissio on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 268 artiklan ja 340 artiklan 2 alakohdan nojalla
—
määrää luovuttamaan komission salaisiksi luokittelemat asiakirjat, jotka muodostavat tarvittavan oikeusperustan syrjäyttämispäätökselle
—
määrää korvattavaksi komission virheellisestä käyttäytymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon, jonka kohtuulliseksi määräksi (ex aequo et bono) on arvioitu 20 000 euroa
—
määrää komission julkaisemaan kirjeen, jossa se esittää pahoittelunsa kantajalle, ja ottamaan hänet takaisin Team Europeen
—
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
1.
Ensimmäinen kanneperuste koskee lainvastaisuuksia, joihin komissio on syyllistynyt loukkaamalla oikeussääntöä, jolla on tarkoitus antaa yksityisille oikeuksia komission ollessa sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa. Kantaja totetaa ensinnäkin, ettei komissio ole säännöllisesti antanut tiedoksi kantajaa vastaan esitettyjä väitteitä ja tietoja ja antanut kantajalle mahdollisuutta esittää kantaansa tehtyyn syrjäyttämispäätökseen, mikä on ristiriidassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan, yleisten hyvää hallintoa koskevien periaatteiden, oikeuden puolustautua ja Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 16 artiklan kanssa. Toiseksi komissio ei ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia kyseessä olevaan asiaan liittyviä tekijöitä ennen kuin se päätti kantajan syrjäyttämisestä Team Europe -verkostosta loukaten huolellisuusvelvollisuutta, joka on turvattu perusoikeuskirjan 41 artiklassa sekä hyvän hallintotavan säännöstön 8, 9 ja 11 artiklassa. Kolmanneksi kantaja vetoaa siihen, ettei komissio ole perustellut asianmukaisesti päätöksestään ilmeneviä epämääräisiä ja epätarkkoja väitteitä, mikä rikkoo perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohtaa ja hyvän hallintotavan säännöstön 18 artiklaa. Viimeiseksi, komission tekemä päätös on ilmeisen perusteeton ja kohtuuton kun otetaan huomioon asian olosuhteet.
2.
Toinen kanneperuste koskee kantajalle aiheutunutta todellista ja varmaa vahinkoa, joka on peräisin komission toiminnasta ja joka on aiheuttanut vahinkoa kantajan henkiselle ja ammatilliselle eheydelle.