14.3.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 98/56
Kanne 26.1.2016 – Saksa v. komissio
(Asia T-28/16)
(2016/C 098/72)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja A. Lippstreu)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 13.11.2015 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/2098 1 artiklan ja sen liitteen siltä osin kuin niissä jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle Saksan liittotasavallan toimivaltaisen maksajaviraston maksamat maaseuturahaston rahoittamat maksut, joiden määrä on 7 719 920,30 euroa, ja
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) 71 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä 2 artiklan e kohdan kanssa, rikkomiseen sikäli kuin komissio vaatii, ettei valintaperusteita sovelleta vain asetuksen N:o 1698/2005 2 artiklan e kohdassa tarkoitettuihin konkreettisiin ”toimiin” vaan myös kansallisen tilusten uudelleenjärjestely- ja kylien kunnostusmenettelyn aikaisempiin vaiheisiin, ja sikäli kuin se tulkitsee virheellisesti valintaperusteita koskevia vaatimuksia.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 6 artiklan mukaisen kumppanuusperiaatteen, vilpittömän yhteistyön periaatteen (EU 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen kohta) ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen sikäli kuin komissio nojaa oikaisupäätöksensä menettelyyn, jonka se on itse hyväksynyt tai jota se ei ole vastustanut.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen (EU 5 artikla) rikkomiseen sikäli kuin komissio puuttuu jäsenvaltioiden menettelylliseen autonomiaan ja suunnitteluvaltuuksiin
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) 52 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 (3) 31 artiklan 2 kohdan rikkomiseen sekä suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, koska komissio ei 10 prosentin kiinteämääräisen oikaisun asettaessaan arvioinut asianmukaisesti mahdollisen valintaperusteita koskevan rikkomisen luonnetta ja joka tapauksessa vähäistä laajuutta ja jätti ottamatta huomioon sen seikan, ettei unionille ole tosiasiallisesti syntynyt taloudellista vahinkoa eikä vahingon aiheutumisesta ollut lainkaan todellista vaaraa.
(1) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (EUVL L 277, s. 1).
(2) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL L 347, s. 549).
(3) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy