25.4.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 145/34
Kanne 4.3.2016 – Italia v. komissio
(Asia T-98/16)
(2016/C 145/42)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri, avvocato dello Stato S. Fiorentino ja avvocato dello Stato P. Gentili)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan komission 23.12.2015 antaman päätöksen C(2015) 9526 final, joka on annettu tiedoksi samana päivänä ja joka koskee valtiontukea SA.39451 (2015/C) (ex 2015/NN), jonka Italia on suorittanut BANCA TERCASin (Cassa di Risparmio della Provincia di Teramo SpA) hyväksi
—
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio on kanteen kohteena olevassa päätöksessä todennut, että yhteensä 295,14 miljoonan euron suuruinen määrä, joka Banca Tercasille on myönnetty Fondo interbancario di tutela dei depositista (talletusturvajärjestelmä), merkitsee SEUT 108 artiklan 3 kohdan vastaista sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Tuki perustuu kolmeen toimenpiteeseen: tuki, jota ei koske takaisinmaksuvelvollisuus ja jonka määrä on 265 miljoonaa euroa (toimenpide 1); 35 miljoonan euron takaus (jonka perusteella laskettava tukiosuus 0,14 miljoonaa euroa) sellaisten luottoriskien kattamiseksi, joka Banca Tercasille aiheutuu eräästä italialaisesta konsernista (toimenpide 2) ja lopuksi tuki, jota ei koske takaisinmaksuvelvollisuus ja jonka määrä on 30 miljoonaa euroa, sellaisten kulujen yhteydessä, jotka ovat aiheutuneet liiketoimiin kohdistuneesta verotuksesta (toimenpide 3).
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja tosiseikkojen virheelliseen arviointiin siltä osin kuin on kyse väitteestä, jonka mukaan ne varat, joita riidanalaiset toimenpiteet koskevat, olisivat valtion varoja.
—
Kantaja väittää tältä osin, että päätös on virheellinen siltä osin kuin Fondo interbancario di tutela dei depositista maksettuja varoja on pidetty valtiontukena ottamatta huomioon periaatteita, jotka unionin tuomioistuin on vahvistanut asiassa C-354/04, Pearle ym., 15.7.2004 antamassaan tuomiossa ja asiassa C-677/11, Doux Èlevage, 30.5.2013 antamassaan tuomiossa.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja tosiseikkojen virheelliseen arviointiin siltä osin kuin on kyse siitä, onko valtio vastuussa riidanalaisista toimenpiteistä.
—
Kantaja esittää tältä osin, että päätös on virheellinen, koska valtion katsotaan olevan vastuussa riidanalaisista toimenpiteistä muttei oteta huomioon sitä, että kyseiset toimenpiteet seuraavat yksityisoikeudellisen elimen, eli Fondo interbancario di tutela dei depositin, tekemästä itsenäisestä päätöksestä ja ettei yksikään viranomainen ole vaikuttanut tällaisen päätöksen tekemiseen tai painostanut siihen.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja tosiseikkojen virheelliseen arviointiin siltä osin kuin on kyse valikoivan edun myöntämisestä. Markkinataloudessa toimivaa rationaalista sijoittajaa koskevan kriteerin virheellinen soveltaminen.
—
Kantaja väittää tältä osin, että päätös on virheellinen, koska ei ole otettu huomioon sitä, että riidanalaiset toimenpiteet – jotka sitä paitsi ovat yhteensopivia markkinataloudessa toimivaa rationaalista sijoittajaa koskevan kriteerin kanssa – olivat Fondo interbancario di tutela dei depositin kannalta taloudellisesti kannattavia verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen, eli siihen, että Banca Terca olisi mennyt konkurssiin.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan rikkomiseen ja tosiseikkojen virheelliseen arviointiin siltä osin kuin on kyse siitä, miten väitetyn valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitu.
—
Kantaja väittää tältä osin, että komissio teki virheen, kun se vahvisti, että riidanalaiset toimenpiteet – vaikka niitä pidettäisiinkin valtiontukena – ovat soveltumattomia sisämarkkinoille.
Full & Egal Universal Law Academy