10.10.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 371/22
Valitus, jonka CC on tehnyt 10.8.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-9/12, CC v. parlamentti, 21.7.2016 antamasta tuomiosta
(Asia T-446/16 P)
(2016/C 371/24)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: CC (Bridel, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Maximini)
Muu osapuoli: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
toteamaan, että valitus otetaan tutkittavaksi ja että se on perusteltu
—
näin ollen kumoamaan virkamiestuomioistuimen 21.7.2016 asiassa F-9/12 RENV (CC v. Euroopan parlamentti) antaman tuomion tuomiolauselman 3 kohtaa, joka koskee oikeudenkäyntikuluja, lukuun ottamatta
—
näin ollen tunnustamaan Euroopan parlamentin sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun sen soveltuvien hakijoiden luettelon hallinnoinnissa, johon valittajan nimi on merkitty ja velvollisuuden korvata tästä aiheutunut vahinko
—
näin ollen ratkaisemaan asian valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa nostamassa kanteessa esittämien vaatimusten mukaisesti
—
tämän seurauksena päättämään, että
—
virkamiestuomioistuimen 21.7.2016 asiassa F-9/12 RENV (CC v. Euroopan parlamentti) antama tuomio kumotaan tuomiolauselman 3 kohtaa, joka koskee oikeudenkäyntikuluja, lukuun ottamatta,
—
Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan valittajalle 749 449,30 euroa korvauksena aineellisesta vahingosta, joka on arvioitu joulukuun 2003 ja joulukuun 2011 välisen jakson osalta, sekä eläkekassaan suoritettavat maksut, ja myöhemmän, valittajan eläkeikään päättyvän jakson osalta Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan valittajalle kuukausittain tehtäväryhmän AD virkamiehille vahvistettuja palkkoja vastaavat nettosummat siten, että lähtösumma vastaa palkkaluokan AD 9, palkkatason 2 virkamiehille toisena vuonna maksettavaa palkkaa ja että otetaan huomioon saman palkkaluokan virkamiehen tavallinen urakehitys, joihin summiin lisätään eläkekassaan ja sairaskassaan suoritettavia maksuja vastaavat summat; kokonaissummaan on lisättävä Euroopan keskuspankin korkokannan mukaisesti laskettavat viivästyskorot, korotettuina kahdella pisteellä,
—
lisäksi Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan valittajalle 70 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, ja että
—
Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kaikki valittajalle tässä oikeusasteessa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kuuteen valitusperusteeseen.
1)
Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen uutta näyttöä koskevassa oikeudenkäyntiväitteessä;
—
tosiseikkojen vääristäminen, puuttuvat perustelut, puolueettomuuden vaatimuksen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin laiminlyönti (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen alakohta), nemo potest venire contra factum proprium -säännön loukkaaminen ja tosiseikkojen vääristäminen uuden näytön esittämisen väitetyn myöhästymisen osalta;
—
avoimuuden velvollisuuden ja sen velvollisuuden laiminlyönti, jonka mukaan parlamentin on toimittava vilpittömässä yhteistyössä unionin yleisen tuomioistuimen kanssa;
—
ilmeinen arviointivirhe soveltuvien hakijoiden luettelon EUR/A/151/98 viitenumeron muuttamisessa viitenumeroksi EUR/A/151.
2)
Toinen valitusperuste, joka perustuu yhtäältä oikeudelliseen virheeseen siinä, ettei pääsihteerin 19.5.2005 päivätyn kirjeen oikeudellista luonnehdintaa tehty ja ettei sitä perusteltu ja toisaalta Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen kumoamistuomion rikkomiseen;
—
pääsihteerin 19.5.2005 päivätyn kirjeen oikeudellisen luonnehdinnan puuttuminen;
—
kumoamistuomion T-457/13 P rikkominen.
3)
Kolmas valitusperuste, joka perustuu EPSOn kirjeitä koskevien tosiseikkojen vääristämiseen.
4)
Neljäs valitusperuste, joka perustuu parlamentin 15.10.2007 päivätyn kirjeen vääristämiseen sen väitteen osalta, jonka mukaan valittajalle oli ilmoitettu häntä koskevien kilpailuasiakirjojen hävittämisestä.
5)
Viides valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen Euroopan parlamentin puhemiehen 25.2.2003 tekemän päätöksen oikeudellisessa luonnehdinnassa.
6)
Kuudes valitusperuste, joka perustuu kumoamistuomion rikkomiseen vahingon laskemisen osalta.
Full & Egal Universal Law Academy