17.10.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 383/26
Kanne 2.9.2016 – Troszczynski v. parlamentti
(Asia T-626/16)
(2016/C 383/35)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Mylène Troszczynski (Noyon, Ranska) (edustaja: asianajaja M. Ceccaldi)
Vastaaja: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan parlamentin pääsihteerin 23.6.2016 tekemän päätöksen, joka tehtiin ”Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista”19.5. ja 9.7.2008 tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöksen 2009/C 159/01, sellaisena kuin se on muutettuna, 33, 43, 62, 67 ja 68 artiklan nojalla ja jossa todetaan, että kantajaan kohdistuu 56 554,00 euron suuruinen saatava parlamentin jäsenten avustajiin liittyvinä aiheettomasti maksettuina määrinä, sekä perustellaan saatavan takaisinperintä soveltamisohjeiden 68 artiklan nojalla ja varainhoitoasetuksen 78, 79 ja 80 artiklan nojalla,
—
kumoamaan päiväämättömän veloitusilmoituksen nro 2016–888, jossa kantajalle ilmoitetaan häneen kohdistuvan saatavan toteamisesta 23.6.2016 päivätyllä pääsihteerin päätöksellä, joka koskee parlamentin jäsenten avustajiin liittyvien aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 68 artiklan ja varainhoitoasetuksen 78, 79 ja 80 artiklan nojalla
—
velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut
—
velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan Mylène Troszczynskille korvattavien oikeudenkäyntikulujen korvaamisena 50 000 euroa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee riidanalaisten toimien muodolliseen laillisuuteen vaikuttavia virheitä. Tämä peruste jakautuu kolmeen osaan.
—
Ensimmäinen osa, jonka mukaan riidanalaiset toimet kuuluvat Euroopan parlamentin puhemiehistön eivätkä pääsihteerin aineellisen toimivallan piiriin, koska ne ovat taloudellisia päätöksiä, jotka koskevat poliittisia puolueita ja siis parlamentin jäseniä.
—
Toinen osa, jonka mukaan Euroopan parlamentin puhemiehistöllä ei ole toimivaltaa oman toimivaltansa osalta eikä se voi näin ollen muuttaa toimivaltansa luonnetta ja laajuutta. Pääsihteeri ei kuitenkaan osoita mitenkään, että hän olisi saanut parlamentin puhemiehistön puheenjohtajalta säännönmukaisen valtuutuksen, jonka nojalla hänellä olisi toimivalta antaa, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi riidanalaiset toimet, kun kyse on parlamentin jäsentä koskevien taloudellisten kysymysten ratkaisemisesta.
—
Kolmas osa, jonka mukaan riidanalaisten toimien laatija ei noudattanut perusteluvelvollisuutta. Näin ollen esitetyillä perusteluilla ei kateta kyseisissä toimissa todettua tosiseikkoja koskevaa tilannetta ja siinä on kiistaton ristiriita kantajan avustajan syyksi katsotun sen seikan, jonka mukaan hän toimi samanaikaisesti kahdessa tehtävässä ja sen seikan välillä, jonka mukaan hän hoiti vain yhtä tehtävää kaikki muut poissulkien; pääsihteerin väitetään viittaavaan vain tähän jälkimmäiseen tapaukseen.
2)
Toinen kanneperuste, joka koskee riidanalaisten toimien aineelliseen laillisuuteen vaikuttavia virheitä. Tämä peruste jakautuu yhdeksään osaan.
—
Ensimmäinen osa, jonka mukaan tosiseikkoja, joihin riidanalaisten toimien tueksi on vedottu, ei ole olemassa.
—
Toinen osa, jonka mukaan riidanalaiset toimet toteutettiin näytön esittämistä ja todistustaakkaa koskevissa asioissa sovellettavien yleisten oikeusperiaatteiden vastaisella tavalla.
—
Kolmas osa, jonka mukaan aiheettomasti maksetun summan palauttamista koskevalla päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi vaaditun summan suuruutta ei ole perusteltu yksityiskohtien eikä laskumenetelmän osalta.
—
Neljäs osa, jonka mukaan riidanalaiset toimet merkitsevät parlamentin jäsenten paikallisten avustajien poliittisten oikeuksien loukkaamista.
—
Viides osa, jonka mukaan riidanalaisia toimia rasittaa toimivallan väärinkäyttö, koska pääsihteeri käytti väitetysti luonteeltaan taloudellisia pakkokeinoja, joiden käyttämiseen hänellä ei ole oikeutta, rajoittaakseen sellaisen parlamentin jäsenen toimintakeinoja, jonka osalta on yleisesti tiedossa ja kiistatonta, ettei pääsihteeri ole samalla kannalla hänen poliittisten ihanteidensa ja ohjelmansa kanssa.
—
Kuudes osa, jonka mukaan riidanalaiset toimet ovat syrjiviä ja niiden perusteella voidaan olettaa aikomus haitata kantajan poliittista toimintaa; näin ollen kyseessä on fumus persecutionis.
—
Seitsemäs osa, jonka mukaan riidanalaisilla toimilla loukataan kantajan riippumattomuutta Euroopan parlamentin jäsenenä
—
Kahdeksas osa, jonka mukaan riidanalaisilla toimilla loukataan una via electa -periaatetta ja nostetaan esille kysymys OLAFin puolueettomuudesta, koska OLAFin tutkimukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin ranskalaisia jäseniä, jotka on valittu Front Nationalin listoilta, suoritetaan väitetysti aina näitä jäseniä vastaan
—
Yhdeksäs osa, jonka mukaan riidanalaisilla toimilla loukataan yleistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan ”riita-asioiden oikeudenkäynnissä on odotettava rikosoikeudenkäynnin ratkaisua”, koska perusteettoman edun palauttamismenettelyt olisi keskeytettävä odotettaessa muissa, muun muassa ranskalaisissa menettelyissä annettavaa ratkaisua sekä loukataan non bis in idem -periaatetta.
Full & Egal Universal Law Academy