28.11.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 441/20
Valitus, jonka Pieter De Meyer ja muut ovat tehneet 19.9. virkamiestuomioistuimen asiassa F-113/15, Adriaen ym. v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta
(Asia T-667/16 P)
(2016/C 441/25)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittajat: Pieter De Meyer (Bryssel, Belgia) ja kahdeksan muuta (edustaja: asianajaja R. Rata)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Valittajan vaatimukset
Valittajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
—
kumoaa Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 20.7.2016 antaman tuomion asiassa F-113/15
—
kumoaa ylennettävien virkamiesten luettelosta vuoden 2014 ylennyskierroksella 14.11.2014 tehdyn Euroopan komission nimittävän viranomaisen päätöksen, joka on julkaistu hallinnollisella tiedotteella nro 41-2014, niiltä osin kuin valittajien nimiä ei ole merkitty siihen
—
velvoittaa Euroopan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen perusteeseen.
1.
Ensimmäinen peruste koskee oikeudellisia virheitä kun valittajan ensimmäinen peruste on hylätty perusteettomana. Valittajat väittävät, että virkamiestuomioistuin teki neljä pääasiallista heidän ensimmäistä perustettaan koskevaa virhettä:
—
ensiksi, virkamiestuomioistuin totesi, sovellettavan oikeuskäytännön vastaisesti, ettei sen tarvitse tutkia nimittävän viranomaisen toimien laillisuutta, jos nimittävä viranomainen toteaa, että se on täyttänyt sen lainmukaiset tehtävät ja velvollisuudet
—
toiseksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se hylkäsi yhteisen seurantakomitean lausunnon todisteena ja kun se jätti tarkastelematta perusteellisesti osoitettuja nimittävän viranomaisen hyödyntämistä tietolähteistä löytyneitä osoitettuja epäjohdonmukaisuuksia
—
kolmanneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se perusteettomasti jätti huomioimatta kantajien väitteen, joka koskee nimittävän viranomaisen kirjallisen arviointimenetelmän matemaattista arviointia sekä koko kantajien ensimmäisen väitteen arviointia
—
neljänneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen arvioidessaan, että ansioiden vertailun perusteellinen puuttuminen ei voi johtaa ylennystä koskevan päätöksen mitätöimiseen.
2.
Toinen peruste perustuu valittajien väitteeseen siitä, virkamiestuomioistuin teki oikeudellisen virheen toisen perusteen osalta:
—
ensiksi, kun se rajoitti mielivaltaisesti henkilöstösääntöjen soveltamisalaa ja sovellettavuutta sekä valittajien unionin oikeuden mukaisia oikeuksia unionin lainsäätäjän tahdon vastaisesti ja
—
toiseksi, kun se hylkäsi valittajien toisen perusteen perusteettomana ilmeisen virheellisin perustein
3.
Kolmannen perusteen osalta, joka koskee puolueettoman ja perusteellisen oikeudellisen arvioinnin puuttumista, joka on johtanut kantajien tehokkaiden oikeussuojakeinoja koskevien oikeuksien loukkaamiseen, valittajat väittävät, että:
—
ensiksi, esittelevä tuomari esitti valmistelukertomuksessa haitallisia väittämiä, jotka osoittivat puolueellisuutta, mikä ennakoivasti määritti valittajien perusteet
—
toiseksi, virkamiestuomioistuimen puheenjohtaja ei jäävännyt tuomaria ja siirtänyt asiaa eri jaostolle vaikka myönsi, että riidanalaiset haitalliset väittämät oli kopioitu eri valittajia koskevasta toisesta asiasta
—
kolmanneksi virkamiestuomioistuin valikoivasti jätti huomioimatta ja hylkäsi oleelliset väitteet ja todisteet ilman harkintaa tai arviointia. Yhteenvetona valittajat toteavat, että virkamiestuomioistuin on loukannut heidän oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kun se ei ole suorittanut puolueetonta ja perusteellista oikeudellista arviointia.