9.1.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 6/46
Kanne 31.10.2016 – PY v. EUCAP Sahel Niger
(Asia T-763/16)
(2017/C 006/58)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: PY (Souffelweyersheim, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Tymen)
Vastaaja: EUCAP Sahel Niger (Niamey, Niger)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
ottamaan tämän kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi
ja näin ollen
—
vahvistamaan Operaation SEUT 340 artiklan mukaisen vastuun
—
määräämään, että kantajalle on korvattava hänelle aiheutunut aineellinen vahinko
—
määräämään, että kantajalle on korvattava hänelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä 70 000 euroa
—
velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka koskee sitä, että Operaatio EUCAP Sahel Niger (jäljempänä Operaatio) on syyllistynyt sopimusrikkomuksiin, minkä johdosta sille on syntynyt SEUT 340 artiklassa tarkoitettu sopimussuhteeseen perustuva vastuu.
Kantaja, joka on ollut aiemmin Operaation jäsen, katsoo, että Operaatio on tehnyt sopimusrikkomuksia, jotka liittyvät sisäiseen tutkimukseen ja uhrien suojelemiseen tilanteessa, jossa on paljastettu työpaikalla tapahtunut häirintä. Koska Operaatio ei ole toiminut ja koska se ei ole aloittanut sisäistä tutkimusta, häirintä, jonka kantaja on tuonut ilmi, on jatkunut, pahentunut ja vahingoittanut vakavasti kantajan terveyttä, mikä on johtanut hänen kiireelliseen palauttamiseensa. Kantaja väittää, että hän ei ole voinut palata työtehtäviinsä ennen sopimuksen päättymistä.
Näin ollen kantaja vaatii korvausta henkisestä kärsimyksestä, joka hänelle on aiheutunut siitä, että hänen on ollut pakko sietää häirintää – jonka hän on kuitenkin tuonut ilmi – useiden kuukausien ajan, minkä Operaatio olisi voinut välttää, sekä siitä, että hänen on ollut pakko lopettaa työnteko ja hänen terveytensä on heikentynyt ja hän on kärsinyt tapahtumien jälkeen masennuksesta. Lisäksi kantaja vaatii korvausta taloudellisesta vahingosta, joka on aiheutunut siitä, että hän on menettänyt palkkansa heti 30 päivän pituisen sairausloman jälkeen ja menettänyt mahdollisuuden työsopimuksensa uusimiseen.