30.1.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 30/53
Kanne 28.11.2016 – Louvers Belgium v. komissio
(Asia T-835/16)
(2017/C 030/61)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Louvers Belgium Company (Zaventem, Belgia) (edustaja: asianajaja V. Lejeune)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan komission 19.9.2016 antaman päätöksen olla hyväksymättä kantajan tarjousta ja tehdä sopimus nro OIB.02/PO/2016/012/703 ryhmittymän RIDEAUPRESS ITLINE kanssa
—
hyväksymään kantajan vahingonkorvausvaatimuksen ja tämän seurauksena velvoittamaan Euroopan komissio maksamaan kantajalle 387 500 euron suuruisen pääoman korvauksena vahingosta, jonka se kärsi sopimuksen menettämisen vuoksi, viivästyskorkoineen ja laillisine korkoineen lakiin perustuvan korkokannan mukaisesti koko määrän maksamiseen saakka
—
velvoittamaan Euroopan komissio korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin sekä hyvää hallintoa koskevan kantajan oikeuden loukkaamiseen ja avoimuusperiaatteen loukkaamiseen, koska kantajan toistuvista ja itsepintaisista pyynnöistä huolimatta komissio ei toimittanut sille toimittajaksi valitun tuotteiden teknisiä eritelmiä eikä tämän komissiolle toimittamien tarjousten ja näytteiden arviointikertomuksen tuloksia.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu avoimuusperiaatteen ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen sekä tarjouseritelmän laatimishetkellä että komission arvioidessa tarjoajien tarjouksia. Kantaja moittii erityisesti vastaajaa siitä, että tämä
—
ensinnäkin toisti tarjouseritelmäänsä laatiessaan erään tarjoajan aiemman tarjouspyynnön, jonka kohde oli samankaltainen ja jonka se oli perusteettomasti kumonnut, yhteydessä tarjoamien tuotteiden tekniset ominaisuudet ja valokuvat, minkä vuoksi markkinoiden kilpailulle avaamiselle luotiin perusteettomia esteitä
—
toiseksi rikkoi tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun perustavanlaatuista sääntöä asettamalla erittäin rajoittavia ja teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna perusteettomia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta oli ilmeistä, että niiden oli tarkoitus osua täysin yhteen tietyn talouden toimijan tuotteiden kanssa ja
—
kolmanneksi jätti arvioimatta objektiivisesti ja riippumattomasti kantajan riidanalaisessa tarjouspyyntömenettelyssä tekemän tarjouksen ja hylkäsi sen perusteettomasti, koska kantajan tuotteet vastasivat täydellisesti tarjouseritelmässä tarkoitettuja tuotteiden teknisten ominaisuuksien vähimmäisvaatimuksia, minkä vuoksi ne olivat vastaavasti asetettujen vaatimusten mukaisia.
Kantaja katsoo näin ollen tässä toisessa kanneperusteessaan, että sen tekemä tarjous oli teknisten vaatimusten mukainen ja näin ollen säännönmukainen. Euroopan komission olisi pitänyt arvioida tarjous taloudellisesta näkökulmasta käsin, jolloin se olisi tehnyt sopimuksen kantajan kanssa, koska sen hintatarjous oli edullisin.