6.2.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 38/42
Kanne 4.12.2016 – PGNiG Supply & Trading v. komissio
(Asia T-849/16)
(2017/C 038/56)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: PGNiG Supply & Trading GmbH (München, Saksa) (edustaja: lakimies M. Jeżewski)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan komission 28.10.2016 tekemän päätöksen, joka koskee tiettyjen EU-oikeuden vaatimusten soveltamisvaatimuksesta OPAL-kaasuputkeen annetun vapautuksen edellytysten muutoksia
—
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa 14 kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että perusoikeuksia on loukattu, ja säädöstä, jolla aiempi tiettyjen EU-oikeuden vaatimusten soveltamisvaatimuksesta OPAL-kaasuputkeen annetun, Saksan energiaviranomaisen Bundesnetzagenturin vuonna 2009 tekemällä päätöksellä myönnetyn vapautuksen edellytysten muuttamista koskeva menettely on käynnistetty, on arvioitu väärin.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että toimivaltaa päätöksen tekemiseen OPAL-kaasuputkea koskevien poikkeusten, jotka koskivat tiettyjen EU-oikeuden vaatimusten soveltamisvaatimusta, muuttamiseksi ei ole ollut.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 17 kohdassa, luettuna yhdessä 36 artiklan 1 kohdan kanssa, asetettua kaasuinfrastruktuuria koskevan vapautuksen soveltamisehtoa on väitetysti tulkittu virheellisesti.
—
Direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan 1 kohdan mukaan vain yhdysputket, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset ja varastot voidaan vapauttaa säännösten soveltamisesta. ”Yhdysputki” on kuitenkin siirtoputki, joka ylittää jäsenvaltioiden välisen rajan tai kulkee sen poikki ja jonka ainoana tarkoituksena on yhdistää näiden jäsenvaltioiden kansalliset siirtoverkot toisiinsa.
—
OPAL-kaasuputki ei ole ”yhdysputki”, koska se yhdistyy Gazelle-putkeen, joka kulkee Tšekin alueen halki, ja se on siis kaasun siirtoputki, joka kuljettaa OPALista kerättyä kaasua takaisin Saksaan.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 33 kohdassa, luettuna yhdessä 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, asetettua kaasuinfrastruktuuria koskevan vapautuksen soveltamisehtoa on väitetysti tulkittu virheellisesti.
—
Edellytys suuren uuden kaasuinfrastruktuurin vapauttamiselle säännösten soveltamisesta on se, että mainittuun infrastruktuuri-investointiin liittyvä riskitaso on sellainen, ettei investointia toteutettaisi, ellei säädöksistä vapautettaisi.
—
OPAL-kaasuputken rakentamisinvestointi toteutettiin ja saatettiin päätökseen lopulta 13.7.2011, joten ei voida sanoa, että tällaista riskiä enää olisi.
5)
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan 1 kohdan a ja e alakohtaan sisältyvän kaasuinfrastruktuuria koskevan vapautuksen soveltamisehtoa on tulkittu virheellisesti ja sen vuoksi todettu, ettei OPAL-kaasuputken osalta säädetyn vapautuksen muuttaminen vaikuta haitallisesti kilpailuun kaasumarkkinoilla.
6)
Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan 1 kohdan a alakohtaan sisältyvän kaasuinfrastruktuuria koskevan vapautuksen soveltamisehtoa on tulkittu virheellisesti ja sen vuoksi todettu, että OPAL-kaasuputken osalta säädetyn vapautuksen muuttaminen parantaa kaasun tarjonnan varmuutta sisämarkkinoilla.
7)
Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei Bundesnetzagentur ole ottanut huomioon SEUT 102 artiklan säännöksiä päättäessään direktiivin 2009/73/EY 36 artiklassa säädetystä vapautuksesta.
8)
Kahdeksas kanneperuste, jonka mukaan oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on loukattu.
9)
Yhdeksäs kanneperuste, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu.
10)
Kymmenes kanneperuste, jonka mukaan sellaista infrastruktuuria suositaan, johon vapautusta sovelletaan, mikä on EU-oikeuden vastaista.
11)
Yhdestoista ja kahdestoista kanneperuste, joista ensimmäisen mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen 274 artiklaa on rikottu ja toisen mukaan mainitun sopimuksen 254 artiklaa on rikottu.
12)
Kolmastoista kanneperuste, jonka mukaan SEUT 7 artiklaa on rikottu, koska on tehty päätös, joka on muiden Euroopan unionin poliitikkojen vastainen.
13)
Neljästoista kanneperuste, joka perustuu SEUT 277 artiklaan ja jonka mukaan direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 33 kohta, luettuna yhdessä 36 artiklan 1 kohdan kanssa, on mitätön, koska on mielivaltaisesti otettu käyttöön syrjivä erottelu säädetyn vapautuksen välisen infrastruktuurin ja muun infrastruktuurin, johon mainittua vapautusta ei voida soveltaa, välillä.