Asia C-2/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.6.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Galicia – Espanja) – Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) v. Jesús Crespo Rey (Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välinen sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta — Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Asetus (EY) N:o 883/2004 — Liitteen XI Espanjaa koskevan osan 2 kohta — Vanhuuseläke — Laskutapa — Teoreettinen määrä — Merkityksellinen vakuutusmaksuperuste — Erityissopimus — Vakuutusmaksuperusteen valinta — Kansallinen säännöstö, jolla työntekijä velvoitetaan suorittamaan eläkevakuutusmaksuja vähimmäismaksuperusteiden mukaisesti)
C2942018FI720120180628FI00097282
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.6.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Galicia – Espanja) – Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) v. Jesús Crespo Rey
(Asia C-2/17) ( 1 )
”(Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välinen sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta — Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Asetus (EY) N:o 883/2004 — Liitteen XI Espanjaa koskevan osan 2 kohta — Vanhuuseläke — Laskutapa — Teoreettinen määrä — Merkityksellinen vakuutusmaksuperuste — Erityissopimus — Vakuutusmaksuperusteen valinta — Kansallinen säännöstö, jolla työntekijä velvoitetaan suorittamaan eläkevakuutusmaksuja vähimmäismaksuperusteiden mukaisesti)”2018/C 294/09Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia de Galicia
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS)
Vastapuoli: Jesús Crespo Rey
Muu osapuoli: Tesorería General de la Seguridad Social
Tuomiolauselma
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimusta henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, joka allekirjoitettiin 21.6.1999 Luxemburgissa, on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jolla velvoitetaan kyseessä olevan jäsenvaltion sosiaaliturvaviranomaisen kanssa erityissopimuksen tehnyt siirtotyöläinen maksamaan eläkevakuutusmaksuja vähimmäismaksuperusteen mukaisesti, jolloin mainitun jäsenvaltion toimivaltainen laitos rinnastaa kyseisen erityissopimuksen piiriin kuuluvan ajanjakson samassa jäsenvaltiossa täyttyneeseen ajanjaksoon, kun se laskee kyseisen työntekijän vanhuuseläkkeen teoreettisen määrän, ja ottaa kyseisessä laskelmassa huomioon ainoastaan mainitun työntekijän kyseisen sopimuksen perusteella suorittamat eläkevakuutusmaksut, vaikka mainittu työntekijä oli suorittanut kyseisessä jäsenvaltiossa eläkevakuutusmaksuja vähimmäisperusteita korkeampien maksuperusteiden mukaisesti ennen kuin hän käytti oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja kun otetaan vielä huomioon, että tällaisen sopimuksen tekevällä kotimaahansa jäävällä työntekijällä, joka ei ole käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, on mahdollisuus suorittaa eläkevakuutusmaksuja vähimmäismaksuperusteita korkeampien vakuutusmaksuperusteiden mukaisesti.
( 1 ) EUVL C 104, 3.4.2017.
Full & Egal Universal Law Academy