5.3.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 83/7
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 16.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt korkein hallinto-oikeus – Suomi) – E
(Asia C-240/17) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltion alueella laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen - Uhka yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle - Direktiivi 2008/115/EY - 6 artiklan 2 kohta - Palauttamispäätös - Kielto tulla jäsenvaltioiden alueelle - Määrääminen Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon - Kansalainen, jolla on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa - Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus - 25 artiklan 2 kappale - Neuvottelumenettely maahantulokiellon määräävän jäsenvaltion ja oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion välillä - Määräaika - Se, ettei kuultava sopimusvaltio ole esittänyt kantaansa - Seuraukset palauttamispäätöksen ja maahantulokieltopäätöksen täytäntöönpanolle))
(2018/C 083/09)
Oikeudenkäyntikieli: suomi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Korkein hallinto-oikeus
Pääasian asianosainen
E
Tuomiolauselma
1)
Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14.6.1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Schengenissä 19.6.1990 ja joka tuli voimaan 26.3.1995, 25 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että sopimusvaltio, joka aikoo tehdä kolmannen maan kansalaisesta, jolla on toisen sopimusvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, palauttamispäätöksen ja liittää siihen Schengen-aluetta koskevan maahantulo- ja oleskelukiellon, voi vapaasti käynnistää mainitussa määräyksessä tarkoitetun neuvottelumenettelyn jo ennen kyseisen päätöksen tekemistä, mutta tällainen menettely on joka tapauksessa käynnistettävä heti, kun tällainen päätös on tehty.
2)
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 25 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että sopimusvaltion sellaisesta kolmannen maan kansalaisesta, jolla on toisen sopimusvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, tekemä palauttamispäätös, johon on liitetty maahantulokielto, pannaan täytäntöön, vaikka mainitussa määräyksessä tarkoitettu neuvottelumenettely on kesken, jos maahantulokiellon määrännyt sopimusvaltio pitää kyseistä kansalaista uhkana yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisen kansalaisen mahdollisuutta vedota oikeuksiin, jotka hänellä on kyseisen oleskeluluvan perusteella, siirtymällä myöhemmin jälkimmäisen sopimusvaltion alueelle. On kuitenkin niin, että jos neuvottelumenettelyn käynnistämisestä on kulunut kohtuullinen aika eikä kuultava sopimusvaltio ole vastannut neuvottelupyyntöön, maahantulokiellon määränneen sopimusvaltion asiana on peruuttaa maahantulokielto ja tarvittaessa merkitä kolmannen maan kansalainen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.
3)
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 25 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että kolmannen maan kansalainen, jolla on sopimusvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa ja josta on tehty toisessa sopimusvaltiossa palauttamispäätös, johon on liitetty maahantulokielto, voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa neuvottelumenettelystä, jonka maahantulokiellon määrännyt sopimusvaltio on velvollinen käynnistämään, johtuviin oikeusvaikutuksiin ja siitä aiheutuviin vaatimuksiin.
(1) EUVL C 213, 3.7.2017.