15.5.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 151/14
Valitus, jonka Birkenstock Sales GmbH on tehnyt 19.1.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-579/14, Birkenstock Sales v. EUIPO, 9.11.2016 antamasta tuomiosta
(Asia C-26/17 P)
(2017/C 151/20)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Birkenstock Sales GmbH (edustajat: C. Menebröcker, Rechtsanwalt ja V. Töbelmann, Rechtsanwältin)
Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että
—
unionin yleisen tuomioistuimen 9.11.2016 antama tuomio (asia T-579/14) kumotaan siltä osin kuin sillä hylättiin valittajan kanne
—
ensimmäisessä oikeusasteessa unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt, niitä tavaroita koskevat vaatimukset, joiden osalta valittajan kanne hylättiin, hyväksytään
—
EUIPO velvoitetaan korvaamaan unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen ja valituslautakunnan menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1)
Valittaja vaatii, että unionin yleisen tuomioistuimen 9.11.2016 asiassa T-579/14 antama tuomio, joka koskee kansainvälistä tavaramerkkiä nro 1132742, kumotaan siltä osin kuin sillä hylättiin valittajan kanne, ja että ensimmäisessä oikeusasteessa unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt, niitä tavaroita koskevat vaatimukset, joiden osalta valittajan kanne hylättiin, hyväksytään.
2)
Valittaja väittää aluksi, että Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu sen vuoksi, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti kolmiulotteista tavaramerkkiä koskevia periaatteita menettelyn kohteena olevaan kansainväliseen tavaramerkkiin. Valittaja väittää myös, ettei unionin yleinen tuomioistuin, kun se arvioi kansainvälistä tavaramerkkiä kolmiulotteista tavaramerkkiä koskevien periaatteiden mukaan, määrittänyt kyseessä olevia tavaroita koskevaa ”alan yleistä käytäntöä ja tapaa”, ja että se sovelsi kansainvälisen tavaramerkin kokonaisvaikutelman arvioinnissa tiukempia perusteita kuin Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt perusteet.
3)
Lisäksi valittaja väittää, että ensimmäisessä oikeusasteessa annettu tuomio on ristiriitainen siltä osin kuin siinä todetaan, että merkin erottamiskyky on todettava merkin itsensä perusteella, mutta otetaan huomioon käyttökysymykset ja viitataan sen kysymyksen osalta, voidaanko merkkiä käyttää samanaikaisesti kaksi- ja kolmiulotteisesti, aiempaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon.
4)
Valittaja väittää vielä, että tosiseikat on otettu huomioon vääristyneellä tavalla siltä osin kuin tuomiossa todetaan, ettei EUIPO ole velvollinen esittämään näyttöä näkemyksestään, jonka mukaan kansainvälinen tavaramerkki ei poikkea huomattavasti alalla yleisesti käytetyistä muodoista, sillä valituslautakunta nojautui kyseisten tavaroiden kaupan yleisestä käytännön kokemuksesta seuraaviin seikkoihin, jotka jokaisen on mahdollista tuntea.
(1) Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).