28.8.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 283/13
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 13.4.2017 – Markus Achatzi v. Cresco Investigation GmbH
(Asia C-193/17)
(2017/C 283/18)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberster Gerichtshof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Markus Achatzi
Vastaaja: Cresco Investigation GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko unionin oikeutta, erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY (1) 1 artiklan ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan kanssa, tulkittava siten, että se on työntekijän ja työnantajan välistä yksityisoikeudellista työsuhdetta koskevassa oikeusriidassa esteenä sellaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan vain Augsburgin ja Helvetian tunnustuksen mukaisen evankelisen kirkon jäsenille, vanhakatolisen kirkon ja evankelis-metodistisen kirkon jäsenille myös pitkäperjantai on vapaapäivä vähintään 24 tunnin keskeytymättömällä lepoajalla, ja jos työntekijä työskentelee vapaapäivästä huolimatta, tällä on vapaapäivän vuoksi tekemättä jääneestä työsuorituksesta maksettavan korvauksen lisäksi oikeus suoritetun työn perusteella maksettavaan palkkaan, mutta muilla työntekijöillä, jotka eivät ole mainittujen kirkkojen jäseniä, tätä oikeutta ei ole.
2)
Onko unionin oikeutta, erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 5 kohdan kanssa, tulkittava siten, että kyseinen direktiivi ei koske ensimmäisessä kysymyksessä kuvailtua kansallista säännöstöä, jolla – kun otetaan huomioon väestön kokonaismäärä ja se, että enemmistö siitä kuuluu roomalais-katoliseen kirkkoon – annetaan vain suhteellisen pienelle ryhmälle tiettyjen (muiden) kirkkojen jäseniä oikeuksia, sen vuoksi, että kyseessä on toimenpide, joka on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön muiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi, erityisesti uskonnonvapauden suojaamiseksi.
3)
Onko unionin oikeutta, erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 7 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että ensimmäisessä kysymyksessä kuvailtu kansallinen säännöstö on positiivinen erityistoimenpide ensimmäisessä kysymyksessä mainittujen kirkkojen jäsenten hyväksi heidän yhdenvertaisuutensa toteuttamiseksi työelämässä, jotta estettäisiin näille jäsenille uskonnosta aiheutuvat haitat tai hyvitettäisiin ne, jos heille siten annetaan sama oikeus uskonnonharjoittamiseen työaikana tämän uskonnon mukaisena pyhäpäivänä, kuten muutoin työntekijöiden enemmistöllä on toisen kansallisen säännöstön perusteella, koska sen uskonnon mukaiset pyhäpäivät, jota enemmistö työntekijöistä edustaa, ovat yleisesti vapaapäiviä.
Jos katsotaan, että kyseessä on direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu syrjintä:
4)
Onko unionin oikeutta, erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 1 artiklan, 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että niin kauan kuin lainsäätäjä ei luo syrjimätöntä oikeudellista tilannetta, yksityisen työnantajan on myönnettävä kaikille työntekijöille näiden uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta ensimmäisessä kysymyksessä kuvaillut pitkäperjantaita koskevat oikeudet, vai onko ensimmäisessä kysymyksessä kuvailtua kansallista säännöstöä jätettävä soveltamatta niin, että ensimmäisessä kysymyksessä kuvailtuja pitkäperjantaita koskevia oikeuksia ei pidä myöntää millekään työntekijäryhmälle.
(1) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).
Full & Egal Universal Law Academy