7.8.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 256/2
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 2.5.2017 – Evonik Degussa GmbH v. Saksan valtio
(Asia C-229/17)
(2017/C 256/02)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgericht Berlin
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Evonik Degussa GmbH
Vastaaja: Saksan valtio
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko kyseessä päätöksen 2011/278/EU (1) liitteessä I olevassa 2 kohdassa oleva ”vedyn tuotanto” ainoastaan silloin, kun kahdesta vetyatomista H muodostetaan kemiallisen synteesin avulla vetymolekyyli H2, vai kuuluuko tuotannon käsitteen piiriin myös se, että vetypitoisessa kaasuseoksessa lisätään – ilman synteesiä – vedyn H2 suhteellista osuutta seoksesta poistamalla muut kaasukomponentit fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jotta saadaan aikaan päätöksen 2011/278/EU liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettu ”tuote, joka ilmoitetaan myytävänä (netto)tuotantona [ja jota koskevat vertailuarvot viittaavat] sataprosenttisen puhtaaseen aineeseen”?
2)
Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että tuotannon käsitteen piiriin ei kuulu se, että lisätään vedyn H2 suhteellista osuutta kaasuseoksesta, on lisäksi esitettävä seuraava kysymys:
Onko ilmaisua ”prosessin osat, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti vedyn tuotantoon ja vedyn ja hiilimonoksidin erotteluun” tulkittava siten, että 27.4.2011 annetun komission päätöksen (2011/278/EU) liitteessä I olevassa 2 kohdassa kuvattujen tuotteen vertailuarvon järjestelmän rajojen sisällä vedyn osalta voivat olla ainoastaan molemmat prosessin osat yhdessä (”ja”), vai voiko prosessin osa ”vedyn ja hiilimonoksidin erottelu” myös erikseen olla ainoa järjestelmän rajojen sisällä oleva prosessin osa?
3)
Mikäli toiseen kysymykseen vastataan, että prosessin osa ”vedyn ja hiilimonoksidin erottelu” voi myös erikseen olla ainoa järjestelmän rajojen sisällä oleva prosessin osa, on lisäksi esitettävä seuraava kysymys:
Onko kyseessä prosessin osa ”vedyn ja hiilimonoksidin erottelu” ainoastaan silloin, kun vety H2 erotetaan yksinomaan hiilimonoksidista CO, vai onko kyseessä prosessin osa ”vedyn ja hiilimonoksidin erottelu” myös silloin, kun vetyä ei eroteta ainoastaan hiilimonoksidista vaan lisäksi myös muista aineista, esimerkiksi hiilidioksidista CO2 tai CnHn:stä?
4)
Mikäli tuomioistuin katsoo kantajalla olevan oikeus saada maksutta jaettavia lisäpäästöoikeuksia, on tarkasteltava sitä, onko Euroopan unionin tuomioistuimen 28.4.2016 antaman tuomion (asia C-191/14) tuomiolauselman 3 kohtaa tulkittava siten,
a)
että päätöksen 2013/448/EU 4 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettua monialaista korjauskerrointa alkuperäisen toisinnon mukaisena sovelletaan [alkup. s. 3] jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ennen 1.3.2017 määrittämiin päästöoikeuksiin vuosille 2013–2020 ja
b)
että päätöksen 2013/448/EU 4 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettua monialaista korjauskerrointa alkuperäisen toisinnon mukaisena sovelletaan tuomioistuimen 1.3.2017 jälkeen hyväksymiin lisäpäästöoikeuksiin vuosille 2013–2020 ja
c)
että päätöksen 2013/448/EU 4 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettua monialaista korjauskerrointa päätöksellä 2017/126/EU säädetyn, 1.3.2017 lähtien voimassa olevan toisinnon mukaisena sovelletaan tuomioistuimen 1.3.2017 jälkeen hyväksymiin lisäpäästöoikeuksiin vuosille 2018–2020?
(1) Päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 2772) 27 4 2011 annettu komission päätös (EUVL 2011, L 130, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy