12.2.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 52/14
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Roma (Italia) on esittänyt 3.11.2017 – Alberto Rossi ym. v. Ministero della Giustizia
(Asia C-626/17)
(2018/C 052/20)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Giudice di Pace di Roma
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Alberto Rossi ym.
Vastaaja: Ministero della Giustizia
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Kuuluuko kantajana olevan rauhantuomarin toiminta direktiivin 2003/88/EY (1) 1 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklassa, direktiivin 1999/70/EY (2) liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 2 lausekkeessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdassa, yhdessä luettuina, tarkoitetun määräaikaisen työntekijän käsitteen piiriin?
2)
Mikäli kohdan 1 kysymykseen vastataan myönteisesti, voidaanko [yleisten tuomioistuinten tuomarin] eli ”togaton” katsoa olevan direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta sovellettaessa määräaikaista työntekijää rauhantuomaria vastaava vakituinen työntekijä?
3)
Mikäli kohdan 2 kysymykseen vastataan myönteisesti, onko yleisten tuomioistuinten tuomarien vakiintuneen nimittämismenettelyn ja rauhantuomarien valinnassa sovellettavien valintamenettelyjen erilaisuus sellainen direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa ja/tai 4 kohdassa tarkoitettu asiallinen peruste, jolla voidaan perustella se, ettei määräaikaisessa palvelussuhteessa kantajan tavoin oleviin rauhantuomareihin sovelleta – Corte di Cassazionen yhdistettyjen jaostojen kokoonpanossa antamaan tuomioon nro 13721/2017 ja Consiglio di Staton 8.4.2017 antamaan lausuntoon nro 464/2017 perustuvalla oikeuskäytännöllä luodussa voimassa olevassa oikeudessa (”diritto vivente”) – vastaaviin vakituisessa työsuhteessa oleviin yleisten tuomioistuinten tuomareihin sovellettavia työehtoja, ja jolla voidaan perustella se, ettei direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan mainitun puitesopimuksen 5 lausekkeessa ja sen kansallisessa oikeusjärjestyksessä täytäntöönpanevassa asetuksen (decreto legislativo) nro 368/2001 5 §:n 4 bis momentissa tarkoitettuja määräaikaisten sopimusten väärinkäyttöä ehkäiseviä ja väärinkäytöstä sanktioivia toimenpiteitä sovelleta. On huomattava, ettei kansallisessa oikeusjärjestyksessä ole sellaista perusperiaatetta tai perustuslaissa säännöstä, jolla voitaisiin perustella niin työehtojen syrjivyys kuin ehdoton kielto muuttaa rauhantuomarin työsopimusta vakinaiseksi sopimukseksi, ja otettava huomioon myös aiempi kansallinen säännös (lain nro 217/1974 1 §), jolla on jo aiemmin säädetty giudice onorario -tuomarien työolojen rinnastamisesta ja perättäisten määräaikaisten työsuhteiden muuttamisesta vakinaisiksi työsuhteiksi?
4)
Onko joka tapauksessa nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohdan ja unionin oikeuden riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen käsitteen kanssa ristiriidassa se, että rauhantuomari, jonka edun mukaista on ratkaista riita-asia sellaisen kantajan eduksi, joka harjoittaa ainoana työnään täsmälleen samoja lainkäyttötehtäviä, voi korvata lain nojalla toimivaltaisen tuomioistuimen sen vuoksi, että ylin kansallinen lainkäyttöelin – Corte di Cassazione yhdistettyjen jaostojen kokoonpanossa – kieltäytyy vaadittujen oikeuksien tehokkaasta turvaamisesta ja edellyttää siten lain nojalla toimivaltaisen tuomioistuimen luopuvan toimivallastaan tunnustaa vaadittu oikeus siitä huolimatta, että kyseessä oleva oikeus – kuten palkallinen vuosiloma pääasiassa – perustuu Euroopan unionin primaarioikeuteen ja johdettuun oikeuteen tilanteessa, jossa ”yhteisön” lainsäädännöllä on vertikaalinen välitön oikeusvaikutus suhteessa valtioon. Mikäli unionin tuomioistuin toteaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa rikotun, sitä pyydetään lisäksi osoittamaan sisäisiä oikeuskeinoja, joilla voidaan välttää se, että unionin oikeuden primaarisen säännöksen loukkaus johtaisi samalla siihen, että kansallisessa oikeusjärjestyksessä evättäisiin ehdottomasti unionin oikeudessa taattujen perusoikeuksien turvaaminen nyt esillä olevassa asiassa?
(1) Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL 2003, L 299, s. 9).
(2) Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/70/EY (EYVL 1999, L 175, s. 43).