EUR-Lex -  62017CO0441(02) - FI

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (suuri jaosto)

20 päivänä marraskuuta 2017 ( *1 )

Väliaikainen oikeussuoja – Välitoimihakemus – Direktiivi 92/43/ETY – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 2009/147/EY – Luonnonvaraisten lintujen suojelu

Asiassa C‑441/17 R,

jossa on kyse SEUT 279 artiklan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 2 kohdan nojalla 20.7.2017 esitetystä välitoimihakemuksesta,

Euroopan komissio, asiamiehinään C. Hermes, H. Krämer, K. Herrmann ja E. Kružíková,

kantajana,

vastaan

Puolan tasavalta, asiamiehinään ympäristöministeri J. Szyszko sekä B. Majczyna ja D. Krawczyk,

vastaajana,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),

toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti A. Tizzano (esittelevä tuomari), jaostojen puheenjohtajat R. Silva de Lapuerta, T. von Danwitz, J. L. da Cruz Vilaça, A. Rosas, C. G. Fernlund ja C. Vajda sekä tuomarit E. Juhász, A. Arabadjiev, C. Toader, D. Šváby, M. Berger, A. Prechal ja E. Jarašiūnas,

kuultuaan julkisasiamies M. Wathelet’ta,

on antanut seuraavan

määräyksen

1

Euroopan komissio pyytää unionin tuomioistuinta välitoimihakemuksellaan määräämään, että Puolan tasavalta siihen saakka, kunnes unionin tuomioistuin antaa tuomion pääasiassa, keskeyttää, ellei se uhkaa yleistä turvallisuutta, aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet luontotyypeillä 91D0 (suometsät) ja 91E0 (tulvametsät, joissa on pajuja, poppeleita, leppiä ja saarnia) ja yli sata vuotta vanhoilla metsäalueilla luontotyypillä 9170 (subkontinentaaliset matara-tammi-valkopyökkimetsät) sekä valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), pohjantikan (Picoides tridactylus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum), helmipöllön (Aegolius funereus), mehiläishaukan (Pernis apivorus), pikkusiepon (Ficedula parva), sepelsiepon (Ficedula albicollis) ja uuttukyyhkyn (Colomba oenas) sekä puissa elävien kuoriaisten punahärö (Cucujus cinnaberinus), lahokapo (Boros schneideri), kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), korpikolva (Pytho kolwensis), Rhysodes sulcatus (Rhysodes sulcatus) ja loistojalokuoriainen (Buprestis splendens) elinympäristöissä ja keskeyttää yli satavuotiaiden kuolleiden kuusten poistamisen ja puiden hakkuun laajennettaessa puuntuotantoa alueella PLC200004 Puszcza Białowieska (Puola; jäljempänä Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue); kyseiset toimenpiteet johtuvat Puolan tasavallan ympäristöministerin 25.3.2016 antamasta päätöksestä ja Lasy Państwowen (Puolan valtion metsävirasto) ylijohtajan 17.2.2017 antaman päätöksen nro 51 (jäljempänä päätös nro 51) 1 artiklan 2 ja 3 kohdasta.

2

Tämä hakemus on esitetty asiassa, jossa komissio on nostanut 20.7.2017 SEUT 258 artiklaan perustuvan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen, jossa vaadittiin toteamaan, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut

–

luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL 1992, L 206, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna 13.5.2013 annetulla neuvoston direktiivillä 2013/17/EU (EUVL 2013, L 158, s. 193; jäljempänä luontodirektiivi), 6 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se hyväksyi 25.3.2016 Białowieżan (Puola) metsäalueen metsänhoitosuunnitelman muutoksen ja käynnisti tässä muutoksessa tarkoitetut metsänhoidon toimenpiteet varmistamatta, ettei sillä vaikuteta haitallisesti Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen koskemattomuuteen

–

luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdan ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (EUVL 2010, L 20, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17 (jäljempänä lintudirektiivi), 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia suojelutoimenpiteitä, jotka noudattavat luontodirektiivin liitteen I mukaisten luontotyyppien ja liitteen II mukaisten lajien sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintujen ja liitteessä I luettelemattomien säännönmukaisesti esiintyvien muuttolintulajien, joita varten Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen yhteisön tärkeänä pitämä alue ja erityinen suojelualue perustettiin, ekologisia vaatimuksia

–

luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut tiukkaa suojelua luontodirektiivin liitteessä IV olevassa a alakohdassa mainituille puissa eläville kuoriaisille (punahärö (Cucujus cinnaberinus), loistojalokuoriainen (Buprestis splendens), kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis) ja korpikolva (Pytho kolwensis)) eli se ei ole huolehtinut siitä, että tosiasiallisesti kielletään niiden tahallinen tappaminen ja häiritseminen ja niiden lisääntymispaikkojen heikentäminen tai hävittäminen Białowieżan metsänhoitoalueella, ja

–

lintudirektiivin 5 artiklan b ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut tämän direktiivin 1 artiklassa mainittujen lintulajien ja erityisesti valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), pohjantikan (Picoides tridactylus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum) ja helmipöllön (Aegolius funereus) suojelua, eli se ei ole varmistanut, ettei niitä Białowieżan metsänhoitoalueella tapeta tai häiritä haudonta- ja jälkeläistenhoitoaikana sekä ettei niiden pesiä ja munia tuhota, vahingoiteta tai poisteta tahallisesti.

3

Komissio on työjärjestyksen 160 artiklan 7 kohdan nojalla myös hakenut tämän määräyksen 1 kohdassa tarkoitettujen välitoimien määräämistä jo ennen kuin vastaaja on esittänyt huomautuksensa Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen luontotyypeille ja koskemattomuudelle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon riskin johdosta.

4

Unionin tuomioistuimen varapresidentti on 27.7.2017 antamallaan määräyksellä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) hyväksynyt tämän hakemuksen väliaikaisesti siihen saakka, kunnes määräys, jolla tämä välitoimimenettely päätetään, annetaan.

5

Puolan tasavalta esitti 4.8.2017 kirjalliset huomautuksensa välitoimihakemuksesta.

6

Asianosaisten esittämät suulliset huomautukset kuultiin unionin tuomioistuimen varapresidentin 11.9.2017 toimittamassa istunnossa.

7

Tämän istunnon jälkeen komissio täydensi välitoimihakemustaan 13.9.2017 pyytämällä, että unionin tuomioistuin määrää lisäksi Puolan tasavallan maksamaan uhkasakon siltä varalta, ettei se noudata tässä menettelyssä annettuja määräyksiä.

8

Puolan tasavalta vaati 19.9.2017, että komissiota kehotetaan esittämään näyttöä täydennetyn hakemuksensa tueksi.

9

Unionin tuomioistuimen kehotuksesta komissio toimitti pyydetyn näytön 21.9.2017.

10

Puolan tasavalta vaati 28.9.2017 esittämissään huomautuksissa komission täydennetyn hakemuksen tutkimatta jättämistä ja joka tapauksessa komission täydennetyn hakemuksen toteamista perusteettomaksi.

11

Näissä samoissa huomautuksissa Puolan tasavalta vetosi lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 16 artiklan kolmanteen kohtaan ja vaati käsiteltävän asian siirtämistä unionin tuomioistuimen suurelle jaostolle.

12

Vaikka unionin tuomioistuin ei ole velvollinen hyväksymään tällaista vaatimusta silloin, kun se esitetään oikeudenkäyntimenettelyn hyvin myöhäisessä vaiheessa, kuten käsiteltävässä asiassa tehtiin (ks. analogisesti tuomio 7.9.2006, Espanja v. neuvosto, C-310/04, EU:C:2006:521, 23 kohta), unionin tuomioistuimen varapresidentti on kuitenkin työjärjestyksen 161 artiklan 1 kohdan mukaisesti siirtänyt asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja se puolestaan on asian merkityksen vuoksi antanut sen työjärjestyksen 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti suuren jaoston käsiteltäväksi.

13

Suuri jaosto kuuli asianosaisten esittämät suulliset huomautukset 17.10.2017.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Luontodirektiivi

14

Luontodirektiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivin tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla luontotyyppejä ja luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa jäsenvaltioiden sillä Euroopassa olevalla alueella, jossa EUT-sopimusta sovelletaan.

15

Mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Komissio hyväksyy 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon valituista yhteisön tärkeänä pitämistä alueista ja osoittaa alueista ne, joilla on yksi tai useampia ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä taikka yksi tai useampia ensisijaisesti suojeltavia alueita.”

16

Mainitun direktiivin 6 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla.

– –

3.   Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.

4.   Jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet.

Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin.”

17

Saman direktiivin 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä:

a)

kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa;

– –

d)

lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen.”

Lintudirektiivi

18

Lintudirektiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tämä direktiivi koskee kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla alueella, johon perustamissopimusta sovelletaan. Sen tavoitteena on näiden lajien suojelu, hoitaminen ja sääntely, ja se antaa säännökset niiden hyödyntämisestä.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan lintuihin ja niiden muniin, pesiin ja elinympäristöihin.”

19

Tämän direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella.

– –

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun.”

20

Kyseisen direktiivin 5 artiklan b ja d alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava, kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 9 artiklan soveltamista, kaikkien 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien yleisen suojelujärjestelmän luomiseksi tarvittavat toimenpiteet, joilla kielletään erityisesti

– –

b)

kyseisten lintujen pesien ja munien tahallinen tuhoaminen tai vahingoittaminen ja pesien siirtäminen;

– –

d)

lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana, jos häirintä vaikuttaisi merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.”

Asian tausta

21

Välitoimihakemuksesta ilmenee, että komissio hyväksyi 13.11.2007 antamallaan päätöksellä Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen osoittamisen luontodirektiivin 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuksi ”yhteisön tärkeänä pitämäksi” alueeksi siellä olevien luontotyyppien ja tiettyjen eläin- ja lintulajien elinympäristöjen takia. Tämä alue muodostaa myös lintudirektiivin mukaisesti perustetun lintujen erityisen suojelualueen.

22

Mainitun hakemuksen mukaan Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä luonnontilaisista metsistä, joille on ominaista kuolleiden ja vanhojen, erityisesti yli satavuotiaiden puiden suuri määrä. Sen alueella on erittäin hyvin säilyneitä, luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltaviksi määriteltyjä luontotyyppejä, kuten puustoisia soita (Natura 2000 ‑koodi 91D0) ja tulvametsiä, joissa on pajuja, poppeleita, leppiä ja saarnia (Natura 2000 ‑koodi 91E0), sekä muita ”yhteisön tärkeänä pitämiä” luontotyyppejä, kuten subkontinentaalisia matara-tammi-valkopyökkimetsiä (Natura 2000 ‑koodi 9170).

23

Kun otetaan huomioon kuolleiden puiden suuri määrä, joka talousmetsästä poiketen on tyypillistä luonnontilaiselle metsälle, Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen kaltaisella metsäalueella on lukuisia luontodirektiivin liitteessä II ja liitteessä IV olevassa a alakohdassa mainittuja puissa eläviä kuoriaisia, kuten punahärö (Cucujus cinnaberinus), lahokapo (Boros schneideri), loistojalokuoriainen (Buprestis splendens), kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), korpikolva (Pytho kolwensis) ja Rhysodes sulcatus (Rhysodes sulcatus), sekä erityisesti lintudirektiivin liitteessä I tarkoitettuja lintulajeja, joiden elinympäristön muodostavat kuolevat ja kuolleet kuusikot, mukaan lukien kirjanpainajan (Ips typographus) valloittamat kuusikot; tällaisia lintulajeja ovat muun muassa valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos), pohjantikka (Picoides tridactylus), varpuspöllö (Glaucidium passerinum) ja helmipöllö (Aegolius funereus). Białowieżan metsäalue on luonnonarvonsa takia merkitty myös Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) maailmanperintöluetteloon.

24

Kuten komissio välitoimihakemuksessaan toteaa, Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue, jonka pinta-ala on 63147 hehtaaria, kuuluu kahden eri yksikön alaisuuteen: yhtäältä Białowieżan kansallispuiston (Białowieski Park Narodowy) johtajan, joka hallinnoi noin 17 prosentin osuutta alueen pinta-alasta, ja toisaalta metsäviraston, joka hallinnoi Białowieżan, Browskin ja Hajnówkan metsäalueita. Pelkästään Białowieżan metsäalueen osuus alueen pinta-alasta on 19 prosenttia.

25

Ympäristöministeri hyväksyi 25.3.2016 kirjanpainajan leviämiseen vedoten Białowieżan metsäalueen metsänhoitosuunnitelman, joka oli hyväksytty 9.10.2012, liitteen (jäljempänä vuoden 2016 liite), puuntuotannon lisäämiseksi tällä metsäalueella sekä aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden, kuten metsänhoidollisen raivaamisen, metsittämisen ja nuorentamisen, toteuttamiseksi tähän asti toimilta kokonaan suljetuilla alueilla.

26

Päätöksen nro 51 antamisen jälkeen aloitettiin kuivien ja kirjanpainajan valtaamien puiden poistaminen Białowieżan, Browskin ja Hajnówkan metsäalueilla eli noin 34000 hehtaarin alalla Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueella.

27

Komission mukaan useat tutkijat ja ympäristöjärjestöt ovat arvioineet, että edellisessä kohdassa mainitut metsänhoidon toimenpiteet vaikuttavat kielteisesti asianmukaisen suojelun tason säilyttämiseen niiden luontotyyppien sekä eläin- ja lintulajien elinympäristöjen osalta, joiden suojelemiseksi Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue on osoitettu. Tässä tilanteessa se on päättänyt jättää käsiteltävän välitoimihakemuksen.

Välitoimihakemuksen tarkastelu

28

Työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohdassa määrätään, että välitoimihakemuksissa on ilmoitettava ”oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi haetun välitoimen määrääminen on ilmeisesti perusteltua”.

29

Välitoimista päättävä tuomari voi siten määrätä välitoimista vain, jos on selvitetty, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että ne ovat kiireellisiä siinä mielessä, että kantajan etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kuin pääasiassa annetaan ratkaisu. Välitoimista päättävän tuomarin on myös tilanteen mukaan vertailtava esillä olevia intressejä (määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 21 kohta; määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 11 kohta ja määräys 3.12.2014, Kreikka v. komissio, C‑431/14 P-R, EU:C:2014:2418, 19 kohta).

30

Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimia ei voida määrätä, jos jokin edellytyksistä ei täyty (määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 22 kohta ja määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 12 kohta).

Fumus boni juris

31

Fumus boni juris ‑edellytys täyttyy, kun välitoimimenettelyvaiheessa on olemassa merkittävä oikeudellisiin seikkoihin tai tosiseikkoihin liittyvä erimielisyys, joka ei ole ratkaistavissa suoralta kädeltä, joten kanteelta ei ilmeisesti puutu vakavaa perustaa (ks. vastaavasti määräys 13.6.1989, Publishers Association v. komissio, 56/89 R, EU:C:1989:238, 31 kohta; määräys 8.5.2003, komissio v. Artegodan ym., C‑39/03 P-R, EU:C:2003:269, 40 kohta ja määräys 3.12.2014, Kreikka v. komissio, C‑431/14 P-R, EU:C:2014:2418, 20 kohta).

32

Tässä tapauksessa komissio väittää, että vuoden 2016 liitteen ja päätöksen nro 51 perusteella toteutetut toimet, kuten hakkuut, joissa on kaadettu pääasiassa kirjanpainajan valloittamia kuusia, yli sata vuotta vanhojen kuolevien ja kuolleiden puiden tai katkenneiden puiden pystyyn jääneiden runkojen ja metsäalueiden poistaminen sekä metsittäminen (jäljempänä kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet) Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueella, ovat unionin oikeuden vastaisia monilta osin.

33

Vuoden 2016 liitettä ei komission mukaan ensinnäkään hyväksytty luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseinen liite oli nimittäin sen mukaan tässä säännöksessä tarkoitettu ”suunnitelma”, joten Puolan viranomaisten olisi ennen sen hyväksymistä pitänyt alan parhaan tieteellisen tietämyksen perusteella varmistua siitä, ettei se vaikuta Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen koskemattomuuteen. Komission mukaan nämä viranomaiset eivät päätöksentekomenettelyn missään vaiheessa ottaneet huomioon useiden tieteellisten elinten antamia lausuntoja, jotka kuitenkin olivat niiden tiedossa ja joiden mukaan mainitut toimet olivat lähinnä omiaan aiheuttamaan haittoja tälle alueelle. Komission mukaan Puolan viranomaiset olivat vuoden 2016 liitteellä nimenomaisesti ottaneet käyttöön aktiivisen metsänhoidon toimenpiteitä, joiden pois sulkeminen oli tähän saakka katsottu mainitun alueen säilyttämistoimenpiteeksi, ja näin oli siitäkin huolimatta, että kirjanpainajan vaikutusten eli kuusien valloittamisen ja kyseisen kuoriaisen leviämisen ei katsottu uhkaavan alueen suojeltuja luontotyyppejä.

34

Komission mukaan kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet ovat toiseksi luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdan sekä lintudirektiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdan vastaisia, koska ne haittaavat luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettujen luontotyyppien, kuten puustoisien soiden (Natura 2000 ‑koodi 91D0), tulvametsien, joissa on pajuja, poppeleita, leppiä ja saarnia (Natura 2000 ‑koodi 91E0), ja subkontinentaalisten matara-tammi-valkopyökkimetsien (Natura 2000 ‑koodi 9170), saman direktiivin liitteessä II mainittujen eläinlajien eli muun muassa puissa elävien kuoriaisten, kuten punahärön (Cucujus cinnaberinus), lahokapon (Boros schneideri), loistojalokuoriaisen (Buprestis splendens), korpikolvan (Pytho kolwensis), Rhysodes sulcatusin (Rhysodes sulcatus) ja kaskikeijun (Phryganophilus ruficollis), lintudirektiivin liitteessä I tarkoitettujen lintulajien, kuten valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), pohjantikan (Picoides tridactylus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum) ja helmipöllön (Aegolius funereus) sekä, kuten komissio 11.9.2017 pidetyssä istunnossa täsmensi, mehiläishaukan, pikkusiepon, sepelsiepon ja uuttukyyhkyn, suojelutoimenpiteitä ja jopa estävät niiden vaikutuksen. Komissio toteaa tältä osin, että aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden toteuttaminen on vastoin kyseessä olevien luontotyyppien suojelemiseksi säädettyjä lisätoimenpiteitä, joissa kehotetaan nimenomaisesti ”sulkemaan pois kaikki hoitotoimenpiteet”, ”sulkemaan hoitotoimien ulkopuolelle sellaisen lajin metsiköt, joiden puista vähintään 10 prosenttia on yli sata vuotta vanhoja”, ”säilyttämään kuolleet puut” sekä ”säilyttämään kaikki yli sata vuotta vanhat kuolleet kuuset niiden täydelliseen mineraalistumiseen saakka”.

35

Komission mukaan on kolmanneksi todettava, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet aiheuttavat edellisessä kohdassa mainittujen puissa elävien kuoriaiskantojen elinympäristön huononemisen tai häviämisen ja siten lajin yksilöiden häviämisen, mikä merkitsee luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan noudattamatta jättämistä.

36

Sama koskee neljänneksi ja viimeiseksi tiettyjä lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Komissio toteaa nimittäin, että tällaisilla toimenpiteillä ei estetä kyseessä olevien lintujen pesien ja munien tahallista tuhoamista tai vahingoittamista vaan ne voivat jopa aiheuttaa sen ja häiritä näitä lintuja erityisesti niiden lisääntymisaikana vastoin tämän direktiivin 5 artiklan b ja d alakohdassa säädettyjä kieltoja.

37

Puolan tasavalta väittää, ettei komissio ole pystynyt osoittamaan oikeudellisesti riittävällä tavalla, että sen väitteet ovat ilmeisesti perusteltuja. Erityisesti se huomauttaa, että ne perustuvat tosiasiallisesti olettamuksiin ja seikkoihin, joissa ei oteta huomioon lukuisia komission näkemyksen kanssa vastakkaisia tieteellisiä lausuntoja.

38

On todettava, että perusteet, joihin komissio vetoaa, eivät vaikuta sellaisilta, ettei niille ilmeisesti ole vakavasti otettavaa perustelua, ja ettei siis voida sulkea pois sitä, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet eivät ole luonto- ja lintudirektiiveistä johtuvien suojeluvaatimusten mukaisia.

39

Ensimmäisestä kanneperusteesta on nimittäin riittävää todeta, että yhtäältä Puolan tasavalta ei ole tässä välitoimimenettelyssä kiistänyt sitä, että Puolan viranomaiset eivät alan parhaan tieteellisen tietämyksen perusteella varmistuneet siitä, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet eivät vaikuta haitallisesti Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen koskemattomuuteen. Toisaalta jo se, että tieteelliset lausunnot, joihin asianosaiset vetosivat, eivät ole yhtäpitäviä, edellyttää, ettei välitoimista päättävä tuomioistuin, jonka esittämä arviointi on välttämättäkin suppea (ks. vastaavasti määräys 31.7.2003, Le Pen v. parlamentti, C‑208/03 P-R, EU:C:2003:424, 97 kohta), totea komission väitteitä täysin perusteettomiksi.

40

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on tältä osin todettu, että suunnitelma voidaan hyväksyä luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vain sillä edellytyksellä, että eriteltyään kaikki kyseisen suunnitelman tai hankkeen näkökohdat, jotka sellaisinaan tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa voivat vaikuttaa asianomaisen alueen suojelutavoitteisiin, ja ottaen huomioon alan parhaan tieteellisen tietämyksen toimivaltaiset viranomaiset ovat varmoja siitä, ettei suunnitelmalla tai hankkeella ole pysyviä haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. Näin on silloin, kun ei ole olemassa mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä siitä, että tällaisia vaikutuksia ei aiheudu (tuomio 11.4.2013, Sweetman ym., C-258/11, EU:C:2013:220, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Muiden kanneperusteiden tueksi esitettyjen väitteiden osalta on todettava, että vaikka Puolan tasavalta pyrkii näihin väitteisiin antamassaan vastauksessa todistamaan, että on kiireellisesti jatkettava kyseessä olevia aktiivisen metsänhoidon toimenpiteitä, sen todistelu ei kuitenkaan ole omiaan tekemään täysin perusteettomiksi komission väitteitä, jotka koskevat luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan sekä lintudirektiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 5 artiklan b ja d alakohdan rikkomista.

42

Tästä seuraa, että kun otetaan huomioon myös ennalta varautumisen periaate, joka on SEUT 191 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan yksi unionin ympäristöpolitiikalla tavoitellun suojelun korkean tason perusteista ja jonka valossa unionin ympäristölainsäädäntöä on tulkittava (ks. vastaavasti määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), on todettava, ettei pääasian kannetta voida pitää sellaisena, ettei sille ilmeisesti ole vakavasti otettavaa perustelua.

Kiireellisyys

43

Kiireellisyysedellytyksen osalta on muistettava, että välitoimimenettelyn tarkoituksena on varmistaa tulevan lopullisen ratkaisun täysi tehokkuus, jotta vältetään aukot unionin tuomioistuimen takaamassa oikeussuojassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kiireellisyyttä on arvioitava siihen nähden, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältytään siltä, että väliaikaista oikeussuojaa pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa (ks. määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 31 kohta ja määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 17 kohta).

44

Tällaiseen vahinkoon vetoavan asianosaisen on näytettävä sen olemassaolo. Vaikka tältä osin ei vaaditakaan ehdotonta varmuutta siitä, että vahinko syntyy, ja riittävä todennäköisyys sen syntymiseen on riittävää, kantajan on kuitenkin näytettävä toteen ne tosiseikat, joihin tällaisen oletetun vahingon syntyminen voi perustua (määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 32 kohta ja määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 18 kohta).

45

Käsiteltävässä asiassa komissio väittää, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet voivat aiheuttaa vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ympäristölle.

46

Komission mukaan erityisesti yli satavuotiaiden kuolevien ja kuolleiden puiden, mukaan lukien pystyyn kuolevat puut, raivaamisesta ja poistamisesta aiheutuva vahinko olisi korjaamaton, sillä näiden toimien toteuttamisen jälkeen niiden kohdealueita ei ole mahdollista palauttaa alkuperäiseen tilaansa. Lisäksi edellä mainittujen toimien jatkaminen uhkaa muuttaa perinpohjaisesti niiden kohteena olevien metsiköiden rakennetta ja toimintaa kyseessä olevilla luontotyypeillä, joita ei voida palauttaa aiempaan tilaansa vahingonkorvauksella tai muunlaisella korvauksella. Näiden samojen toimien seurauksena on siis luonnontilaisen metsän täydellinen ja peruuttamaton muuttuminen talousmetsäksi sekä sen myötä vaara harvinaisten lajien elinympäristöjen häviämisestä.

47

Komissio pitää vahinkoa vakavana myös siksi, että vuoden 2016 liitteen mukaan metsästä kerättävän puun määrää lisättäisiin 188000 kuutiometriin vuoteen 2021 mennessä, vaikka sen määräksi oli vahvistettu 63471 kuutiometriä vuodelle 2012. Komissio toteaa seuraavaksi, että vuoden 2017 alusta Białowieżan metsässä oli raivattu yhteensä yli 35000 kuutiometriä puuta, josta yli 29000 kuutiometriä oli kuusta, ja raivaukset koskivat 29 000:ta puuta. Samoin yli sata vuotta vanhojen metsiköiden raivaaminen oli tuottanut toukokuuhun 2017 mennessä yli 10000 kuutiometriä puuta Białowieżan, Browskin ja Hajnówkan metsäalueilla. Lisäksi ympäristöministeri oli itse täsmentänyt, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet toteutetaan 34000 hehtaarin alueella Białowieżan metsässä. Komission mukaan nämä toimet vaarantavat kyseisen Euroopassa harvinaisen luonnontilaisen metsätyypin ominaispiirteiden säilyttämisen ja näin ollen sen koskemattomuuden, vaikka tällaisten metsien suojeleminen on ensiarvoisen tärkeää.

48

Kiistääkseen haettujen välitoimien kiireellisyyden Puolan tasavalta väittää, että komissio ei itse ole toiminut huolellisesti käsiteltävässä asiassa, koska se toimitti perustellun lausunnon vasta yhdeksän kuukauden kuluttua viralliseen huomautukseen annetun vastauksen saamisesta. Lisäksi kyseessä olevia aktiivisen metsänhoidon toimenpiteitä on sen mukaan suoritettu asianomaisella alueella yli sadan vuoden ajan, eikä niiden välittömälle keskeyttämiselle ole mitään perusteita, etenkin, kun vuoden 2016 liitteessä tarkoitettu puun hyödyntämisaste on selvästi aiempaa pienempi.

49

Kaiken lisäksi komission väite, jonka mukaan mainitut toimet aiheuttavat vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, ei Puolan tasavallan mukaan ole perusteltu. Sen sijaan näiden toimien keskeyttäminen ja kirjanpainajan leviäminen aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Białowieżan metsän ekosysteemille. Sen seurauksena Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueella suojeltujen arvokkaiden luontotyyppien, kuten subkontinentaalisten matara-tammi-valkopyökkimetsien, suojelun taso huononisi merkittävästi ja pysyvästi.

50

Puolan tasavallan mukaan kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet ovat metsien kestävään hoitoon liittyviä säilyttämistoimenpiteitä ja vastaavat luonteeltaan muissa jäsenvaltioissa toteutettuja toimenpiteitä. Lisäksi ne rajoittuvat vain tiettyyn osaan Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑aluetta eivätkä koske sen tiukasti suojeltua osaa.

51

Mainittujen toimien vahingollisuutta koskevista tieteellisistä tutkimuksista, joita komissio on lainannut, Puolan tasavalta huomauttaa, että muiden luotettavien tutkimusten mukaan juuri kirjanpainajan torjuntatoimien laiminlyönti Białowieżan metsässä aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa niille luontotyypeille sekä eläinten ja lintujen elinympäristöille, joiden suojelemiseksi Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue perustettiin. Tältä osin Puolan tasavalta täsmentää, että useimmissa tieteellisissä lausunnoissa, jotka perustuvat Białowieżan metsästä kerättyihin tietoihin, todetaan kirjanpainajan torjuntatoimet tarpeellisiksi, kun taas päinvastaisissa lausunnoissa tukeudutaan useimmiten muista ekosysteemeistä saatuihin tietoihin, joissa ei oteta huomioon Białowieżan metsän lukuisia erityispiirteitä ja ainutlaatuisuutta.

52

Puolan tasavalta korostaa, että Białowieżan metsässä on päätetty soveltaa kahta vaihtoehtoista luontotyyppien säilyttämistoimenpidettä. Ensimmäinen näistä toimenpiteistä, jolla kielletään aktiiviset suojelutoimenpiteet, kuten puiden hakkuu sekä kuolleiden ja kaarnakuoriaisten valtaamien puiden poistaminen, on tällä hetkellä käytössä laajalla alueella tätä metsää. Sitä vastoin jälkimmäinen toimenpide, joka perustuu aktiivisten suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, on käytössä vain tietyissä osissa Białowieżan, Browskin ja Hajnówkan metsäalueita. Erityisesti Białowieżan metsäalueesta voidaan siten todeta, että 58 prosenttia sen pinta-alasta on vuoden 2016 liitteen mukaisesti suljettu mainituilta toimilta, kun taas tämän metsäalueen sen osan, jota mainitut toimet koskevat, osuus on vain 5,4 prosenttia Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen kokonaispinta-alasta.

53

Puolan hallitus katsoo vielä, että kun otetaan huomioon valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), pohjantikan (Picoides tridactylus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum) ja helmipöllön (Aegolius funereus) nykyisiä kantoja koskevat tiedot, kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät muodosta uhkaa näiden lajien kannoille. Kannat ovat lisäksi sen mukaan nykyään jopa kasvusuunnassa.

54

Kiireellisyyden arvioinnin yhteydessä on tältä osin muistutettava, että välitoimimenettelyssä ei ole tarkoitus lausua monitahoisten ja erittäin kiistanalaisten tosiseikkojen paikkansapitävyydestä. Välitoimista päättävällä tuomarilla ei ole tarvittavia keinoja suorittaa edellytettyä tarkastelua, ja useissa tapauksissa hän ei välttämättä edes pystyisi siihen kohtuullisessa ajassa (määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 36 kohta ja määräys 10.12.2009, komissio v. Italia, C‑573/08 R, ei julkaistu, EU:C:2009:775, 22 kohta).

55

On myös muistettava, että ainoastaan arvioidakseen vakavan ja korjaamattoman vahingon olemassaoloa välitoimista päättävän tuomarin täytyy lähteä siitä, että välitoimien hakijan pääasiassa esittämät väitteet voidaan hyväksyä. Vakava ja korjaamaton vahinko, jonka todennäköinen aiheutuminen on todettava, on se, joka mahdollisesti aiheutuu, jos välitoimihakemus hylätään ja pääasiaa koskeva kanne menestyy myöhemmin, ja sitä on siis arvioitava tästä olettamasta lähtien ilman, että tämä merkitsee mitään välitoimesta päättävän tuomarin kannanottoa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyteen (ks. vastaavasti määräys 19.12.2013, komissio v. Saksa, C‑426/13 P(R), EU:C:2013:848, 51 ja 52 kohta ja määräys 14.1.2016, AGC Glass Europe ym. v. komissio, C‑517/15 P-R, EU:C:2016:21, 30 kohta).

56

Osoittaakseen toimien kiireellisyyden komissio väittää, että kyseessä olevilla aktiivisen metsänhoidon toimenpiteillä, joiden toteuttamista Puolan tasavalta ei kiistä, on kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin luontotyyppeihin, jotka muodostuvat lähinnä yli sata vuotta vanhoista kuolevista ja kuolleista puista ja niissä mahdollisesti esiintyvistä kaarnakuoriaisista.

57

Koska tällaiset toimet kuitenkin perustuvat juuri näiden puiden poistamiseen, vaikuttaa tosiaankin hyvin todennäköiseltä, että niillä on vaikutusta näihin luontotyyppeihin. Tämän osoittaa lisäksi se, että yksi mainittujen luontotyyppien säilyttämistoimenpiteistä oli vuoden 2016 liitteen hyväksymiseen saakka nimenomaisesti tiettyjen alueiden sulkeminen kyseisen kaltaisilta toimenpiteiltä.

58

Puolan tasavalta ei myöskään kiistä sitä, että aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet ovat yhtäältä omiaan huonontamaan lyhyellä aikavälillä luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä, kuten puustoisia soita (Natura 2000 ‑koodi 91D0), tulvametsiä, joissa on pajuja, poppeleita, leppiä ja saarnia (Natura 2000 ‑koodi 91E0) ja subkontinentaalisia matara-tammi-valkopyökkimetsiä (Natura 2000 ‑koodi 9170), sekä vaikuttamaan kielteisesti mainitun direktiivin liitteessä II ja liitteessä IV olevassa a alakohdassa tarkoitettuihin suojeltuihin eläinlajeihin, kuten puissa eläviin kuoriaisiin, sekä lintudirektiivin liitteessä I lueteltuihin lintulajeihin, kuten muun muassa pohjantikkaan (Picoides tridactylus), valkoselkätikkaan (Dendrocopos leucotos), varpuspöllöön (Glaucidium passerinum) ja helmipöllöön (Aegolius funereus).

59

Tällaiset seuraukset voivat kuitenkin aiheuttaa vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa unionin intresseille ja yhteiselle perinnölle. Vanhojen ja kuolleiden sekä pystyyn kuolevien puiden raivaamisesta ja poistamisesta aiheutuvan vahingon tapahduttua sitä ei nimittäin voida enää myöhemmin korjata, jos Puolan tasavallan todetaan komission moitteiden mukaisesti jättäneen noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, koska – kuten komissio perustellusti väittää – tällaisten toimien kohdealueita on ilmeisen mahdotonta palauttaa alkuperäiseen tilaansa. Sen vahingon, johon komissio vetoaa, vakavuudesta on lisäksi osoituksena se, että nämä toimet, kun otetaan huomioon myös niiden laajuus ja voimaperäisyys, uhkaavat jatkuessaan aiheuttaa pinta-alaltaan huomattavan luonnontilaisen metsäalueen peruuttamattoman muuttumisen talousmetsäksi, mikä voi johtaa harvinaisten lajien, kuten monien erittäin uhanalaisten kovakuoriaislajien, ja lintujen elinympäristöjen häviämiseen. Vaikka asianosaiset ovatkin eri mieltä siitä, onko poistetun puun määrä nousu- vai laskusuunnassa vuoden 2016 liitteessä käyttöön otettua muutosta edeltäneeseen kauteen nähden, kiireellisyysedellytyksen arvioimiseksi käsillä olevassa välitoimimenettelyssä on riittävää todeta, että pelkästään Puolan tasavallan kirjallisissa huomautuksissaan antamien tietojen perusteella tämä määrä voi kasvaa 188000 kuutiometriin, mikä vastaa merkittävää puun hyödyntämisastetta.

60

Kuten tämän määräyksen 42 kohdassa lisäksi muistutetaan, unionin ympäristölainsäädäntöä on tulkittava ennalta varautumisen periaatteen valossa.

61

Koska ilmeisesti ei ole olemassa sellaisia tieteellisiä tietoja, joilla voidaan ilman perusteltua epäilystä sulkea pois se, ettei kyseessä olevilla aktiivisen metsänhoidon toimenpiteillä ole vahingollisia ja peruuttamattomia vaikutuksia komission kanteessa mainittuihin Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen suojeltuihin luontotyyppeihin, on siis todettava, että komission pyytämien välitoimien kiireellisyys on osoitettu.

Intressivertailu

62

Tämän määräyksen 29 kohdassa mieleen palautetun oikeuskäytännön nojalla on vielä määritettävä, puoltaako intressivertailu haettujen välitoimien myöntämistä vai hakemuksen hylkäämistä.

63

Komission mukaan Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen luontotyyppien ja luonnontilaisten metsien lajien asianmukaisen suojelun tason säilyttämistä koskeva yleinen etu on merkittävämpi kuin kirjanpainajan torjumiseen liittyvä Puolan tasavallan etu, etenkin, kun otetaan huomioon ennalta varautumisen periaate.

64

Ennen vuoden 2016 liitteessä tehtyä muutosta voimassa olleessa metsänhoitosuunnitelmassa ei nimittäin ensinnäkään pidetty kirjanpainajan leviämistä uhkana kyseisen alueen luontotyyppien suojelun tasolle eikä kirjanpainajan torjumista metsäalueiden hakkuiden ja kirjanpainajan valloittamien kuusien poistamisen avulla asianmukaisena säilyttämistoimenpiteenä. Kyseisestä metsänhoitosuunnitelmasta ilmenee päinvastoin, että kirjanpainajan valloittamien yli sata vuotta vanhojen kuusien poistaminen vaaransi helmipöllön (Aegolius funereus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum) ja pohjantikan (Picoides tridactylus) elinympäristöt.

65

Komission mukaan kirjanpainajan leviämisen etenemisvaiheita on nykytietämyksen valossa pidettävä osana vanhojen kuusimetsien luonnollista kiertokulkua. Tieteellisten tutkimusten mukaan ei siten ole suotavaa torjua aktiivisesti kyseisen kovakuoriaisen leviämistä hakkaamalla laajamittaisesti sen valtaamia ja kuivia puita metsissä, joiden pääasiallinen tarkoitus on luonnon monimuotoisuuden suojelu ja säilyttäminen. Tämä ei päde talousmetsiin, joiden osalta metsien tilan arviointiperusteena käytetään puuston laatua ja siitä saatavan raaka-aineen kaupallista arvoa, jolloin kirjanpainaja on haitallinen eliölaji.

66

Komissio korostaa lopuksi, ettei kirjanpainajan leviämiskehitys heikennä millään tavoin Białowieżan metsän houkuttelevuutta virkistysalueena, matkailukohteena tai maisemallisesti.

67

Puolan tasavalta puolestaan väittää, ettei vuoden 2016 liitettä hyväksytty taloudellisten intressien takia eikä pelkästään kirjanpainajan torjumiseksi metsävarojen tavanomaisen hoidon yhteydessä. Asianomaisen jäsenvaltion mukaan liitteen tavoitteena oli vain vähentää Białowieżan metsän luontotyyppien huononemiseen liittyviä riskejä.

68

Kun Puolan viranomaiset soveltavat kahta vaihtoehtoista suojelutoimenpidettä, joista toinen on aktiivinen ja toinen passiivinen, komission tarkoituksena on päinvastoin yhdenmukaistaa luontotyyppien suojelukäytännöt koko unionin alueella siten, että ne käsittävät vain passiivisia suojelutoimenpiteitä niiden odotettavissa olevista ympäristövaikutuksista riippumatta.

69

Puolan tasavallan mukaan kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden keskeyttäminen saattaisi tosiasiallisesti johtaa unionin oikeuden ja Puolan kansallisen oikeuden nojalla suojeltujen tärkeiden luontotyyppien häviämiseen, mikä voisi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa ympäristölle.

70

Puolan lainsäädännössä säädetään korvausvelvollisuudesta, jos metsä menettää metsämaan luonteensa, joten sen perusteella kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden keskeyttämisestä aiheutuu ympäristölle 3240000000 Puolan zlotyn (PLN) (eli noin 757000000 euron) vahinko.

71

Puolan tasavalta huomauttaa lisäksi, että näiden toimien keskeyttäminen saattaa aiheuttaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia vahinkoja, joita on mahdotonta arvioida määrällisesti, koska paikalliselta väestöltä evättäisiin mahdollisuus harjoittaa erilaista taloudellista toimintaa, jota se Białowieżan metsässä nykyään harjoittaa muun muassa hyödyntämällä sen aluskasvillisuutta tai tuottamalla hunajaa.

72

Tältä osin on todettava, että asianosaisten toimittamien tietojen perusteella vertailtavat intressit ovat yhtäältä suojella tämän määräyksen 1 kohdassa mainittuja luontotyyppejä ja lajeja kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamalta uhkalta ja toisaalta torjua niiden Białowieżan metsän luontotyyppien, joissa esiintyy kirjanpainajaa, huononeminen.

73

Heti aluksi on todettava, että vaikka komissio vetoaa perustellusti vakavan ja korjaamattoman vahingon riskiin, joka koskee useita näiden toimien kohteena olevia luontotyyppejä, Puolan hallitus väittää ainoastaan kyseisten toimien olevan välttämättömiä muun muassa kirjanpainajan torjumiseksi ja näin ollen Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen suojeltujen luontotyyppien, joista se mainitsee vain subkontinentaaliset matara-tammi-valkopyökkimetsät, säilyttämiseksi.

74

Puolan tasavalta ei täsmennä syitä, joiden takia mainittujen toimien keskeyttäminen siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan tuomio, ja todennäköisesti siis vain muutamaksi kuukaudeksi tämän määräyksen antamispäivämäärästä voisi aiheuttaa vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa tälle luontotyypille.

75

Myöskään se Puolan tasavallan mainitsema seikka, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet rajoittuvat Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alueen pieneen osaan, ei tue kyseisen jäsenvaltion esittämää väitettä vaan on päinvastoin omiaan vahvistamaan komission näkemystä, jonka mukaan näiden toimien väliaikainen keskeyttäminen ei aiheuta tälle alueelle vakavaa vahinkoa.

76

Vaikka on ilmeistä, että kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet vaikuttavat suoraan komission mainitsemiin luontotyyppeihin, näiden toimien keskeyttämisellä on vain välillisiä vaikutuksia subkontinentaalisten matara-tammi-valkopyökkimetsien luontotyyppiin, ja nämä vaikutukset määräytyvät kirjanpainajan tosiasiallisen leviämisen ja sen haitallisuuden mukaan. Kun otetaan huomioon, että – kuten Puolan tasavalta väittää – mainitut toimet lukeutuvat metsävarojen tavanomaisiin hoitotoimiin, niiden keskeyttäminen vain muutaman kuukauden ajaksi tämän määräyksen antamispäivämäärästä ei voi vaikuttaa yhtä haitallisesti kuin näiden samojen toimien jatkaminen muilla niiden kohteena olevilla luontotyypeillä. Puolan tasavalta ei joka tapauksessa ole selittänyt, minkä tietojen perusteella se väittää, että kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden keskeyttäminen johtaisi subkontinentaalisten matara-tammi-valkopyökkimetsien luontotyypin tuhoutumiseen.

77

Jotta kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden keskeytys jäisi mahdollisimman lyhyeksi ennen pääasian ratkaisemista ja kun otetaan huomioon Puolan tasavallan esittämät perustelut, jotka koskevat jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ratkaisemista kiireellisesti, unionin tuomioistuimen presidentti päätti 9.8.2017 noudattaa komission pyyntöä ja antaa asian C-441/17 käsittelylle etusijan työjärjestyksen 53 artiklan mukaisesti ja päätti lisäksi 11.10.2017 antamallaan määräyksellä viran puolesta tämän asian käsittelystä työjärjestyksen 133 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä.

78

Vaikka Puolan tasavalta vetoaa yhteiskunnallisiin vahinkoihin, se ei anna mitään selvitystä syistä, joiden takia kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden keskeyttäminen ”lopettaisi kokonaan kyseessä olevan alueen yhteiskunnallis-taloudellisen käyttötarkoituksen” ja estäisi erityisesti paikallista väestöä hyödyntämästä Białowieżan metsää taloudellisiin tarkoituksiin. Tällaisilla intresseillä ei kuitenkaan vaikuta olevan suurempaa merkitystä kuin kyseessä olevien elinympäristöjen ja lajien suojelua koskevalla intressillä.

79

Koska yksityiskohtaisia tietoja kirjanpainajan lyhyellä aikavälillä mahdollisesti aiheuttamista vahingoista ei ole, on näin ollen kiireellisempää estää vahingot, joita syntyisi mainittujen toimien jatkamisesta suojelualueella.

80

Kaiken edellä esitetyn perusteella on hyväksyttävä tämän määräyksen 1 kohdassa tarkoitettu komission välitoimihakemus.

81

Aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet on kuitenkin tämän hakemuksen nojalla poikkeuksellisesti jätettävä näin määrättyjen välitoimien soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun kyseiset toimet ovat ehdottoman välttämättömiä ja siltä osin kuin ne ovat oikeasuhteisia, jotta varmistetaan suoraan ja välittömästi ihmisten yleinen turvallisuus, ja sillä edellytyksellä, ettei muita vähemmän rajoittavia toimenpiteitä ole mahdollista toteuttaa objektiivisista syistä.

82

Näin ollen mainittuja toimenpiteitä voidaan jatkaa vain siltä osin kuin ne ovat ainoa keino varmistaa ihmisten yleinen turvallisuus liikenneväylien tai muiden tärkeiden infrastruktuurien välittömässä läheisyydessä, jos tätä turvallisuutta ei objektiivisista syistä ole mahdollista varmistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä, kuten asianmukaisilla varoitusmerkinnöillä tai väliaikaisilla kielloilla, jotka estävät yleisön pääsyn näiden alueiden välittömään läheisyyteen ja joiden rikkomisesta määrätään tarvittaessa asianmukaiset seuraamukset.

83

Koska tämän määräyksen 81 ja 82 kohdassa mainittu yleistä turvallisuutta koskeva varauma on poikkeus myönnetyistä välitoimista, on tältä osin täsmennettävä yhtäältä, että tätä poikkeusta on tulkittava suppeasti, etenkin, kun tällaisella tulkinnalla varmistetaan mainittujen toimenpiteiden tehokas vaikutus.

84

On toisaalta Puolan tasavallan asia osoittaa, että edellä mainituissa kohdissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät niissä tapauksissa, joissa se aikoo vedota tähän poikkeukseen, muun muassa valokuvilla, jotka on otettu sekä ennen kyseessä olevien aktiivisen metsänhoidon toimenpiteiden jatkamista että sen jälkeen. Sillä osapuolella, joka pyrkii vetoamaan tällaiseen poikkeukseen, on nimittäin todistustaakka siitä, että poikkeukselliset olosuhteet, joiden johdosta kyseinen poikkeus on perusteltu, ovat todella olemassa (ks. vastaavasti tuomio 8.4.2008, komissio v. Italia, C-337/05, EU:C:2008:203, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Vakuuden asettamista koskeva vaatimus

85

Puolan tasavalta katsoo, että jos komission hakemus hyväksytään, välitoimia koskevan määräyksen täytäntöönpanon edellytyksenä on vaadittava komissiota asettamaan työjärjestyksen 162 artiklan 2 kohdan mukainen vakuus, joka on samansuuruinen kuin tämän määräyksen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat vahingot eli 3240000000 PLN laskettuna Puolan lainsäädännön perusteella – siinä säädetään korvausvelvollisuudesta, jos metsä menettää metsämaan luonteensa, kuten tämän määräyksen 70 kohdassa todettiin.

86

Tältä osin on todettava, että edellä mainitun määräyksen mukainen vakuus voidaan asettaa vain, jos osoittautuu, että osapuoli, joka on määrätty asettamaan vakuus, on velvollinen maksamaan sillä taatut määrät ja on olemassa riski tämän maksukyvyttömyydestä (määräys 12.7.1990, komissio v. Saksa, C‑195/90 R, EU:C:1990:314, 48 kohta).

87

Näin ei kuitenkaan voi olla käsiteltävässä asiassa, koska joka tapauksessa ei ole todennäköistä, ettei unioni pystyisi kantamaan sille mahdollisesti määrätystä vahingonkorvausvelvollisuudesta aiheutuvia seurauksia (ks. analogisesti määräys 12.7.1990, komissio v. Saksa, C‑195/90 R, EU:C:1990:314, 49 kohta).

88

Tästä seuraa, ettei haettujen välitoimien myöntämisen edellytyksenä ole syytä vaatia komissiota asettamaan vakuutta.

Uhkasakon määräämistä koskeva komission täydentävä hakemus

89

Komissio väittää 13.9.2017 esittämässään täydentävässä hakemuksessa, että toimia, joiden tilapäisestä keskeyttämisestä unionin tuomioistuimen varapresidentti määräsi 27.7.2017 antamallaan määräyksellä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622), jatkettiin sen jälkeen, kun määräys oli annettu tiedoksi kyseiselle jäsenvaltiolle, ottamatta huomioon määrättyjä välitoimia. Väitteensä tueksi komissio viittaa erityisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) 6.9.2017 laatimaan selvitykseen, joka perustuu Białowieżan alueesta otettuihin satelliittikuviin, sekä komission yksiköiden tekemään tutkimukseen, jossa on vertailtu Puolan kansalaisyhteiskunnan edustajilta saatuja valokuvia ja metsäviraston toimittamia luontotyyppien ja suojeltujen lajien virallisia sijaintitietoja.

90

Näiden tietojen ja SEUT 279 artiklan perusteella komissio vaatii, että Puolan tasavalta määrätään maksamaan uhkasakko siinä tapauksessa, ettei se noudata tässä määräyksessä määrättyjä toimenpiteitä. Komissio ei täsmennä vaaditun uhkasakon määrää vaan ehdottaa, että jotta se voi valvoa Puolan tasavallan noudattavan tätä määräystä ja laskea tarvittaessa sakon määrän, sitä määritettäessä otetaan huomioon metsäpinta-alan väheneminen suojelluilla alueilla.

91

Puolan tasavalta väittää lähinnä, että mainitun täydentävän hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, koska SEUT 260 artiklasta poiketen SEUT 279 artiklassa ei nimenomaisesti anneta unionin tuomioistuimelle toimivaltaa määrätä jäsenvaltioille uhkasakkoja ja tällainen toimivalta ei voi perustua pelkästään viimeksi mainitun määräyksen teleologiseen tulkintaan. Lisäksi tämän hakemuksen hyväksyminen käsiteltävässä asiassa loukkaa Puolan tasavallan mukaan sen puolustautumisoikeuksia, koska sillä ei ole ollut tilaisuutta esittää näkemystään siitä, ovatko kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet 27.7.2017 annetussa määräyksessä (komissio v. Puola, C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) hyväksytyn yleistä turvallisuutta koskevan poikkeuksen mukaisia, eikä vaaditun sakon määrästä.

92

Joka tapauksessa tämä täydentävä hakemus on Puolan tasavallan mukaan perusteeton, koska sen päättelemiseksi, ettei tätä määräystä ole noudatettu, komissio tukeutuu yhtäältä sen väärään tulkintaan jättäessään huomiotta siinä määrätyn yleistä turvallisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisalan ja toisaalta seikkoihin, joilla ei ole todistusarvoa.

93

Asianosaiset pääosin toistivat väitteensä 17.10.2017 pidetyssä istunnossa.

94

Komission esittämän täydentävän hakemuksen ratkaisemiseksi on todettava, että kuten tämän määräyksen 43 kohdassa muistutetaan, välitoimimenettelyn tarkoituksena on varmistaa tulevan lopullisen ratkaisun täysi tehokkuus, jotta vältetään aukot unionin tuomioistuimen takaamassa oikeussuojassa.

95

Näin ollen kyseinen menettely ainoastaan täydentää päämenettelyä, jolle se on liitännäinen. Tässä yhteydessä välitoimista päättävän tuomarin tekemän päätöksen on oltava siinä mielessä luonteeltaan väliaikainen, ettei sillä ole vaikutusta tulevaan pääasiassa annettavaan ratkaisuun siten, että siltä riistetään tehokas vaikutus (ks. vastaavasti määräys 17.5.1991, CIRFS ym. v. komissio, C‑313/90 R, EU:C:1991:220, 24 kohta).

96

Perussopimuksella käyttöön otetussa oikeussuojakeinojen järjestelmässä asianosainen voi paitsi vaatia pääasiassa riitautetun toimen täytäntöönpanon lykkäämistä SEUT 278 artiklan mukaisesti myös vedota SEUT 279 artiklaan hakeakseen välitoimien myöntämistä. Välitoimista päättävä tuomari voi viimeksi mainitun määräyksen nojalla muun muassa osoittaa välitoimena toiselle asianosaiselle asianmukaisia määräyksiä (määräys 24.4.2008, komissio v. Malta, C‑76/08 R, ei julkaistu, EU:C:2008:252, 19 kohta).

97

SEUT 279 artiklassa annetaan näin ollen unionin tuomioistuimelle toimivalta päättää tarpeellisiksi katsomistaan välitoimista, jotta se voi taata lopullisen ratkaisun täyden tehokkuuden.

98

Työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohdasta ilmenee tosin, että kantajan on haettava tätä varten tarpeellisiksi katsomiaan välitoimia sekä osoitettava, että niiden myöntämisen edellytykset täyttyvät.

99

Kun asia on saatettu välitoimista päättävän tuomarin käsiteltäväksi, tämän on kuitenkin varmistettava, että toimenpiteet, jotka hän aikoo määrätä, ovat riittävän tehokkaita saavuttaakseen niille asetetun tavoitteen. Juuri tätä varten SEUT 279 artiklassa annetaan kyseiselle tuomarille laaja harkintavalta, jota käyttäessään tällä on kunkin yksittäistapauksen olosuhteiden perusteella oikeus muun muassa täsmentää haettujen välitoimien kohde ja ulottuvuus sekä pitäessään sitä tarkoituksenmukaisena tarvittaessa viran puolesta hyväksyä liitännäistoimenpiteitä määräämiensä välitoimien tehokkuuden takaamiseksi.

100

Erityisesti välitoimista päättävän tuomarin on pystyttävä varmistamaan asianosaiselle SEUT 279 artiklan nojalla annetun määräyksen tehokkuus toteuttamalla toimenpiteet, joiden tavoitteena on saada kyseinen asianosainen noudattamaan välitoimia koskevaa määräystä. Tällainen toimenpide voi olla muun muassa uhkasakon määrääminen siinä tapauksessa, ettei asianomainen osapuoli noudata edellä mainittua määräystä.

101

Puolan tasavalta katsoo, että unionin tuomioistuimella on ainoastaan SEUT 260 artiklan nojalla oikeus määrätä jäsenvaltioille seuraamuksia. Se päättelee tästä, että jos komissio katsoo sen jättäneen noudattamatta 27.7.2017 annetun määräyksen (komissio v. Puola, C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) mukaisia velvoitteitaan, komission on ensin nostettava SEUT 258 artiklan nojalla jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, ja vain siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin hyväksyy tämän kanteen eikä Puolan tasavalta pane täytäntöön unionin tuomioistuimen ratkaisua, komissiolla on oikeus nostaa kanne SEUT 260 artiklan nojalla.

102

On kuitenkin todettava, että yhtäältä uhkasakkoa ei voida käsiteltävän asian olosuhteissa pitää seuraamuksena ja toisaalta Puolan tasavallan tulkinta unionin oikeuden mukaisesta oikeussuojakeinojen järjestelmästä yleensä ja erityisesti välitoimimenettelystä pienentää huomattavasti mahdollisuutta saavuttaa tälle menettelylle asetettu tavoite, jos asianomainen jäsenvaltio ei noudata sille määrättyjä välitoimia. Sillä, että jäsenvaltio velvoitetaan noudattamaan välitoimista päättävän tuomarin hyväksymiä välitoimia määräämällä uhkasakko siinä tapauksessa, ettei näitä toimia noudateta, pyritään varmistamaan unionin oikeuden tehokas soveltaminen, joka kuuluu olennaisena osana SEU 2 artiklassa vahvistettuun ja unionin perustana olevaan arvoon, joka on oikeusvaltio.

103

Vaikka onkin siis totta, että SEUT 279 artiklaan perustuvan välitoimimenettelyn ulottuvuutta rajoittaa se, että se täydentää päämenettelyä ja että toimenpiteet, joita välitoimimenettelyn päätteeksi voidaan toteuttaa, ovat väliaikaisia, sille on kuitenkin tyypillistä, että välitoimista päättävällä tuomarilla on laajat oikeudet, jotta tämä voi taata lopullisen ratkaisun täyden tehokkuuden.

104

Jos välitoimista päättävä tuomari katsoo tästä syystä, että asian olosuhteet edellyttävät lisätoimenpiteiden toteuttamista haettujen välitoimien tehokkuuden varmistamiseksi, hänellä on SEUT 279 artiklan nojalla toimivalta muun muassa määrätä jäsenvaltiolle uhkasakko siinä tapauksessa, ettei se noudata määrättyjä välitoimia.

105

Koska mahdollisen uhkasakon määrääminen kyseisen kaltaisessa tapauksessa osaltaan myötävaikuttaa siihen, että asianomainen jäsenvaltio noudattaa sille määrättyjä välitoimia, se vahvistaa näiden toimien tehokkuutta ja takaa samalla lopullisen ratkaisun täyden tehokkuuden ja on siten täysin SEUT 279 artiklassa asetetun tavoitteen mukainen.

106

Puolan tasavallan väitteestä, jonka mukaan uhkasakon määräämistä ei voida peruuttaa ja se jää siis SEUT 279 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, on muistettava, että välitoimista päättävän tuomarin päätös on siinä mielessä luonteeltaan väliaikainen, ettei sillä ole vaikutusta tulevaan pääasiassa annettavaan ratkaisuun siten, että siltä riistetään tehokas vaikutus.

107

Uhkasakon määrääminen pelkästään sen vuoksi, että varmistetaan kyseessä olevien välitoimien noudattaminen, ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin tulevaan pääasiassa annettavaan ratkaisuun.

108

Näin ollen lisätoimi, jolla määrätään uhkasakko siinä tapauksessa, ettei asianomainen jäsenvaltio noudata määrättyjä välitoimia, kuuluu SEUT 279 artiklan soveltamisalaan.

109

Tässä vaiheessa ei tarvitse osoittaa, että – kuten komissio väittää – Puolan tasavalta on jättänyt noudattamatta 27.7.2017 annettua määräystä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622), mutta käsiteltävässä asiassa on todettava, että asiakirja-aineistoon sisältyy riittävästi seikkoja, joiden perusteella unionin tuomioistuin voi epäillä sitä, onko kyseinen jäsenvaltio jättänyt noudattamatta kyseistä määräystä ja aikooko se noudattaa nyt käsiteltävää määräystä siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan tuomio.

110

Puolan tasavalta väitti nimittäin, että 27.7.2017 annetussa määräyksessä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) määrätyn yleistä turvallisuutta koskevan poikkeuksen suppeaa tulkintaa ei voida hyväksyä, ja se väitti lisäksi yleisesti, että tätä määräystä noudatettiin kaikilta osin ja että sen tiedoksi antamisen jälkeen jatkettujen toimien tavoitteena oli pelkästään yleisen turvallisuuden varmistaminen.

111

Komissio toimitti täydentävän hakemuksensa tueksi unionin tuomioistuimelle myös satelliittikuvia, joista ilmenee, että kyseessä olevia aktiivisen metsänhoidon toimenpiteitä jatkettiin sellaisilla metsämaa-alueilla, joilla tällaisten toimien jatkaminen ei yleistä turvallisuutta koskevien vaatimusten kannalta tarkasteltuna ollut itsestään selvästi tarpeen.

112

Vaikka Puolan tasavalta kiistää näiden satelliittikuvien todistusarvon, ne ovat kuitenkin yhdessä riittävät herättämään epäilyksiä siitä, ettei kyseinen jäsenvaltio ole noudattanut täysimääräisesti 27.7.2017 annettua määräystä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622), sekä sen aikomuksesta noudattaa nyt annettavaa määräystä etenkin siinä määrätyn yleistä turvallisuutta koskevan poikkeuksen tulkinnan osalta. Vaikka Puolan tasavalta on tässä yhteydessä antanut yleiseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten arvioinnin riippumattoman tilapäisen komitean tehtäväksi, se ei vapauta kyseistä jäsenvaltiota vastuusta varmistaa, että tämän poikkeuksen rajoja noudatetaan.

113

Tässä tilanteessa ei voida sulkea pois sitä riskiä, että jos käsiteltävässä määräyksessä ainoastaan vahvistetaan 27.7.2017 annetussa määräyksessä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) määrätyt toimenpiteet, sen tehokkuus jää vähäiseksi.

114

Käsiteltävän asian erityisten olosuhteiden takia on näin ollen välttämätöntä – sen jälkeen kun tämän määräyksen 81 ja 82 kohdassa täsmennettiin yleistä turvallisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisalaa, kuten komissio oli 11.9.2017 ja 17.10.2017 pidetyissä istunnoissa vaatinut – tehostaa tässä määräyksessä määrättyjä välitoimia määräämällä uhkasakon asettamisesta siinä tapauksessa, ettei Puolan tasavalta noudata mainittuja välitoimia välittömästi ja täysimääräisesti, jotta kyseistä jäsenvaltiota kannustettaisiin olemaan viivyttelemättä toimintansa saattamisessa tämän määräyksen mukaiseksi.

115

Tätä varten on siis määrättävä, että Puolan tasavalta ilmoittaa komissiolle viimeistään 15 päivän kuluttua tämän määräyksen tiedoksi antamisesta kaikki toimenpiteet, jotka se on toteuttanut sen noudattamiseksi täysimääräisesti, mukaan lukien tämän määräyksen 25 ja 26 kohdassa mainittujen toimenpiteiden keskeyttäminen kyseessä olevan metsän osalta, ja täsmentää perustellusti ne kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet, joita se suunnittelee jatkavansa siksi, että ne ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tämän määräyksen 81 ja 82 kohdan mukaisesti.

116

Jos komissio katsoo, ettei Puolan tasavalta ole noudattanut täysimääräisesti tätä määräystä, se voi vaatia menettelyn aloittamista uudelleen. Tällaisen vaatimuksen tueksi komission on tarvittaessa osoitettava, että Puolan tasavalta ei ole keskeyttänyt kyseessä olevia aktiivisen metsänhoidon toimenpiteitä, ja jos tästä annetaan näyttöä, kyseisen jäsenvaltion on osoitettava, että näiden toimien jatkaminen on perusteltua siltä kannalta, että ne ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tämän määräyksen 81 ja 82 kohdan mukaisesti. Unionin tuomioistuin ratkaisee uudella määräyksellä, onko tätä määräystä mahdollisesti rikottu.

117

Tästä on heti aluksi todettava, että tässä määräyksessä vahvistetaan jo 27.7.2017 annetussa määräyksessä komissio v. Puola (C‑441/17 R, ei julkaistu, EU:C:2017:622) määrätyt välitoimet ja että se on osa menettelyä, jossa määrättyjen välitoimien noudattaminen on välttämätöntä, jotta kyseessä olevalle alueelle ei aiheudu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, ja että näiden välitoimien myöntämisestä päätettiin muun muassa esillä olevien intressien vertailun perusteella. Puolan tasavallalta edellytetään vielä, että se keskeyttää kyseessä olevat aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet, joten näiden välitoimien tehokkuus on sidoksissa niiden välittömään toteuttamiseen. Jos oletetaan, että tämän määräyksen täytäntöönpano synnyttää Puolan tasavallassa tulkintaa koskevia epäilyksiä, ne on selvitettävä yhteisymmärryksessä komission kanssa vilpittömän yhteistyön yleistä velvoitetta noudattaen.

118

Jos Puolan tasavallan todetaan jättäneen noudattamatta velvoitteitaan, unionin tuomioistuin määrää sen maksamaan komissiolle sakkoa vähintään 100000 euroa päivässä siitä päivästä alkaen, jolloin tämä määräys annetaan tiedoksi Puolan tasavallalle, siihen saakka, kunnes kyseinen jäsenvaltio noudattaa tätä määräystä tai asiassa C-441/17 annetaan tuomio.

119

Edellä esitetyn perusteella komission täydentävästä hakemuksesta on päätettävä myöhemmin.  

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on määrännyt seuraavaa:  

1)

Puolan tasavalta keskeyttää välittömästi ja asiassa C-441/17 annettavaan tuomioon saakka

–

aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet luontotyypeillä 91D0 (suometsät) ja 91E0 (tulvametsät, joissa on pajuja, poppeleita, leppiä ja saarnia) ja yli sata vuotta vanhoilla metsäalueilla luontotyypillä 9170 (subkontinentaalinen matara-tammi-valkopyökkimetsä) sekä valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), pohjantikan (Picoides tridactylus), varpuspöllön (Glaucidium passerinum), helmipöllön (Aegolius funereus), mehiläishaukan (Pernis apivorus), pikkusiepon (Ficedula parva), sepelsiepon (Ficedula albicollis) ja uuttukyyhkyn (Colomba oenas) sekä puissa elävien kuoriaisten punahärö (Cucujus cinnaberinus), lahokapo (Boros schneideri), kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), korpikolva (Pytho kolwensis), Rhysodes sulcatus (Rhysodes sulcatus) ja loistojalokuoriainen (Buprestis splendens) elinympäristöissä ja

–

yli sata vuotta vanhojen kuolleiden kuusien poistamisen ja puiden hakkuun laajennettaessa puuntuotantoa alueella PLC200004 Puszcza Białowieska (Puola).

Nämä toimenpiteet perustuvat Puolan tasavallan ympäristöministerin 25.3.2016 antamaan päätökseen ja Puolan metsäviraston (Lasy Państwowe) johtajan 17.2.2017 antaman päätöksen nro 51 1 artiklan 2 ja 3 kohtaan.  

2)

Puolan tasavalta voi kuitenkin poikkeuksellisesti jatkaa tämän määräyksen määräysosan 1 kohdassa mainittuja toimenpiteitä silloin, kun kyseiset toimet ovat ehdottoman välttämättömiä ja siltä osin kuin ne ovat oikeasuhteisia, jotta varmistetaan suoraan ja välittömästi ihmisten yleinen turvallisuus, ja sillä edellytyksellä, ettei muita vähemmän rajoittavia toimenpiteitä ole mahdollista toteuttaa objektiivisista syistä.

Näin ollen mainittuja toimenpiteitä voidaan jatkaa vain siltä osin kuin ne ovat ainoa keino varmistaa ihmisten yleinen turvallisuus liikenneväylien tai muiden tärkeiden infrastruktuurien välittömässä läheisyydessä silloin, kun yleistä turvallisuutta ei objektiivisista syistä ole mahdollista varmistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä, kuten asianmukaisilla varoitusmerkinnöillä tai väliaikaisilla kielloilla, joilla estetään yleisön pääsy näiden alueiden välittömään läheisyyteen ja joiden rikkomisesta määrätään tarvittaessa asianmukaiset seuraamukset.  

3)

Puolan tasavalta ilmoittaa Euroopan komissiolle viimeistään 15 päivän kuluttua tämän määräyksen tiedoksi antamisesta kaikki toimenpiteet, jotka se on toteuttanut sen noudattamiseksi täysimääräisesti, ja täsmentää perustellusti ne aktiivisen metsänhoidon toimenpiteet, joita se suunnittelee jatkavansa, koska ne ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tämän määräyksen 81 ja 82 kohdan mukaisesti.  

4)

Euroopan komission täydentävästä hakemuksesta päätetään myöhemmin.  

5)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.  

Allekirjoitukset

( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: puola.

Full & Egal Universal Law Academy