EUR-Lex -  62017TN0026 - FI

6.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 70/28

Kanne 18.1.2017 – Jalkh v. parlamentti

(Asia T-26/17)

(2017/C 070/37)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-François Jalkh (Gretz-Armainvillers, Ranska) (edustaja: asianajaja J.-P. Le Moigne)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin 22.11.2016 tehdyn päätöksen, jolla pidätettiin kantajan Euroopan parlamentin jäsenen koskemattomuus ja hyväksyttiin [X]:n laatima kertomus nro A8-3019/2016

—

määräämään Euroopan parlamentin maksamaan Jalkhille 8 000 euroa korvauksena hänelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin vastaamaan oikeudenkäyntikuluista kokonaisuudessaan

—

määräämään Euroopan parlamentin maksamaan Jalkhille 5 000 euroa korvattavina oikeudenkäyntikuluina.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan rikkomiseen. Kantaja katsoo, että parlamentti sovelsi virheellisesti Ranskan kansallisen parlamentin jäsenten koskemattomuutta koskevia sääntöjä ja on sekoittavinaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan nro 7 8 ja 9 artiklan keskenään.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisen tarpeellisuuteen. Le Penin Front Nationalin toimitiloissa pidetyn puheen aikana väitetysti esittämät lausumat ja mielipiteet esitettiin Le Penin ja kantajan poliittisen toiminnan yhteydessä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu parlamentaarisen koskemattomuuden käsitteen laiminlyöntiin. Kantaja katsoo, että parlamentti on olevinaan tietämättä, että demokratiassa parlamentaarinen koskemattomuus tarjoaa kaksinkertaisen koskemattomuuden eli vastuusta vapauttamisen ja loukkaamattomuuden.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan vakiintuneen päätöskäytännön loukkaamiseen asioissa, jotka koskevat

—

ilmaisunvapautta

—

fumus persecutionisia

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu yhteisön oikeusvarmuuden ja perustellun luottamuksen loukkaamiseen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu parlamentin jäsenen riippumattomuuden loukkaamiseen.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin työjärjestyksen niiden määräysten laiminlyöntiin, jotka koskevat menettelyä, joka voi johtaa parlamentin jäsenen edustajantoimen menettämiseen (kyseisen työjärjestyksen 3 artiklan uuden 4 kohdan 2 luetelmakohta). Kantaja väittää, että vaikka Ranskan lainsäädännössä säädetään sen rikoksen liitännäisenä seuraamuksena, johon hänet on todettu syylliseksi, kielto asettua ehdolle vaaleihin, josta seuraa edustajantoimen menettäminen, ei Ranskan hallitus ilmoittanut tästä parlamentin puhemiehelle, vaikka menettelyssä sitä edellytetään, eikä yksikään parlamentin toimivaltainen elin (puhemies, oikeudellisten asioiden valiokunta, täysistunto) vaatinut häneltä tietoja siitä. Kantajan mukaan tämän olennaisen menettelymääräyksen puuttuminen riittää tekemään kertomuksesta ja riidanalaisesta päätöksestä virheellisen.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen. Kantajaa ei kutsuttu parlamentin täysistunnon äänestykseen, joka koski vaatimusta hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa pidättämisestä. Kantaja väittää, että hänellä oli näin ollen vain 10 minuuttia aikaa esittää puolustuksensa kahdesta häntä koskevasta asiasta oikeudellisten asioiden valiokunnalle sen istunnon päätteeksi noin kello 18.

9)

Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu väitteelle, jonka mukaan häntä vastaan nostetut syytteet, joiden vuoksi parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä vaadittiin, ovat täysin perusteettomia. Alkuperäinen kantelu ja Ranskan syyttäjälaitoksen kantajaa vastaan esittämät syytteet ovat perusteettomia. Kantajan mukaan parlamentin vahvistama kertomus sisältää tältä osin kaksi valheellista väittämää. Se, että kantajaa vastaan ryhdyttiin oikeustoimiin, vaikka hän itse oli saanut loppumaan väitetyn rikoksen, johon hän ei ollut syyllinen ja se, että hänen parlamentaarinen koskemattomuutensa päätettiin pidättää, ei kantajan mukaan liity oikeusasioihin vaan haluun tahrata, haitata ja vainota häntä ja hänen ryhmäänsä.

Full & Egal Universal Law Academy