3.4.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 104/52
Kanne 23.1.2017 – Bank Tejarat v. neuvosto
(Asia T-37/17)
(2017/C 104/73)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Bank Tejarat (Teheran, Iran) (edustajat: S. Zaiwalla, P. Reddy, K. Mittal ja A. Meskarian, Solicitors, sekä T. Otty, R. Blakeley, V. Zaiwalla ja H. Leith, Barristers)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
velvoittamaan neuvoston maksamaan kantajalle korvausta vahingosta, joka tälle on aiheutunut siitä, että neuvosto on määrännyt rajoittavia toimenpiteitä seuraavilla toimilla Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä: 23.1.2012 annettu neuvoston päätös 2012/35/YUTP (EUVL 2012, L 19, s. 22), 23.1.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 54/2012 (EUVL 2012, L 19, s. 1), 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL 2012, L 88, s. 1), 2.8.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 709/2012 (EUVL 2012, L 208, s. 2), 7.4.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/556 (EUVL L 92, 8.4.2015, s. 101) ja 7.4.2015 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/549 (EUVL 2015, L 92, s. 12); kantajalle on maksettava seuraavat summat: 1 494 050 000 USD aineellisesta vahingosta ja 1 000 000 EUR muusta kuin aineellisesta vahingosta korkoineen
—
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen kanneperusteeseen.
Kantaja väittää, että se, että neuvosto kohdisti kantajaan rajoittavia toimenpiteitä, merkitsi riittävän vakavaa sellaisten velvoitteiden rikkomista, joiden tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, mikä on synnyttänyt Euroopan unionille sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun. Kyseinen rikkominen oli välitön syy kantajalle aiheutuneelle merkittävälle aineelliselle ja muulle kuin aineelliselle vahingolle, josta kantajalla on oikeus saada korvausta.
Full & Egal Universal Law Academy