EUR-Lex -  62017TN0126 - FI

18.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 121/47

Kanne 27.2.2017 – Consorzio IB Innovation v. komissio

(Asia T-126/17)

(2017/C 121/68)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Consorzio IB Innovation (Bentivoglio, Italia) (edustajat: asianajajat A. Masutti ja P. Manzini)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että tilintarkastajan kertomuksen hyväksyessään komissio tulkitsi ja sovelsi GA CONTAINia ja GA ICARGOa virheellisesti kaikkiin kanteessa korostettuihin seikkoihin liittyen

—

toteamaan tämän seurauksena, että kantaja tulkitsi GA CONTAINia ja GA ICARGOa asianmukaisella tavalla

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne liittyy asiaan T-84/17, Consorzio IB Innovation v. komissio, liittyviin kysymyksiin. Kyseisen asian kanne koski Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston 30.11.2016 tekemää päätöstä (ARES 2016 – 6711369), jossa tämä viimeksi mainittu katsoi, että IBI on velvollinen palauttamaan 294 925,43 euroa sopimukseen nro 261679 CONTAIN liittyen ja 155 482,91 euroa sopimukseen nro 288383-ICARGO liittyen.

Kantaja asettaa kyseenalaiseksi komission kyseessä olevista sopimuksista tekemän tulkinnan.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan käsitteitä ”edunsaaja” ja ”kolmas osapuoli” on tulkittu tavalla, joka on sekä virheellinen että ristiriidassa Grant Agreementin (GA) ja General Agreementin liitteessä II olevien General Conditionsien (GC) kanssa.

—

Kantaja väittää tältä osin, että yhteenliittymä ei ole yksi yksikkö vaan pikemminkin yritysten ryhmä tai ”kollektiivinen yksikkö” ja että GA:ssa ja niiden liitteessä II olevassa GC:ssa ei vahvisteta, että yritys, joka on osa yhteenliittymää, on kolmas osapuoli GA:n edunsaajaan nähden mikäli kahdella henkilöllä on eri oikeushenkilöllisyys.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, jonka mukaan tilintarkastaja ja komissio rikkoivat GA CONTAINin 9 artiklaa ja GA ICARGOn 9 artiklaa näihin sopimuksiin sovellettavan lainsäädännön osalta ja sopimussuhteen ulkopuolisten sellaisten sääntöjen soveltamisen osalta, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia.

—

Kantaja väittää tältä osin, että tilintarkastajan kertomus, jonka komissio on hyväksynyt, perustuu GA:n tulkinnalle, jolle ei ole perustetta sopimusten tekstissä ja sopimuksiin sovellettavissa oikeudellisissa säännöissä. Päinvastoin se perustuu vain komission yksiköiden valmistelemaan ”ohjeistavaan käsikirjaan”. Tämä yksipuolisesti laadittu asiakirja ei kantajan mukaan voi olla etusijalla asianosaisten välillä sovittuihin sääntöihin nähden.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu GA CONTAINin ja GA ICARGOn II.15.2.c artiklan virheelliseen tulkintaan ja soveltamiseen.

—

Kantaja väittää tältä osin, että tiettyjä etätyössä olleita IBI:n sisäisiä neuvonantajia koskevia välillisiä kustannuksia koskevien tilien raportointien järjestelmää ei voida pitää asianmukaisena.

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee väitettä, jonka mukaan vaatimus sellaisten sopimusten tarkastamisesta, jotka eivät kuulu tarkastuksen piiriin, ei perustu yhteenkään sopimuslausekkeeseen

—

Kantaja väittää tältä osin, ettei ole lainkaan selvää, minkä GA CONTAINin ja GA ICARGOn sopimuslausekkeen nojalla, kaikki niiden liitteet mukaan lukien, komissiolla on oikeus vaatia IBI:ltä täsmällistä ja yksityiskohtaista tarkastusta kaikista sopimuksista, joihin IBI väitetysti osallistui seitsemännen puiteohjelman yhteydessä. Olettaessaan, että tarkastuksen yhteydessä todetut virheet ovat systemaattisia, komissio nimittäin vaatii, että IBI ilmoittaa, onko luettelo täydellinen ja täydentää sitä tarvittaessa puuttuvilla hankkeilla ja tarkistaa, onko siihen liittyvissä tilinpäätösraporteissa tällaisia systemaattisia virheitä.

Full & Egal Universal Law Academy