19.6.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 195/34
Kanne 18.4.2017 – Recylex ym. v. komissio
(Asia T-222/17)
(2017/C 195/48)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Recylex SA (Pariisi, Ranska), Fonderie et Manufacture de Métaux (Anderlecht, Belgia) ja Harz-Metall GmbH (Goslar, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Wellinger, S. Reinart ja K. Bongs)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
—
alentamaan niille SEUT 101 artiklan mukaisesta menettelystä 8.2.2017 annetussa Euroopan komission päätöksessä (C(2017) 900 final) määrätyn sakon määrää
—
myöntämään kantajille maksujärjestelyn ja
—
velvoittamaan vastaaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen.
1.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki virheen jättäessään soveltamatta kantajiin sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun tiedonannon (1) 26 kohtaa (viimeinen alakohta) rikkomisen keston osalta.
2.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki virheen jättäessään soveltamatta kantajiin sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun tiedonannon 26 kohtaa (viimeinen alakohta) Ranskaa koskevan rikkomisen osalta.
3.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio teki virheen, kun se sovelsi sakon laskennassa erityistä 10 prosentin korotusta sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen (2) 37 kohdan perusteella.
4.
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan komissio teki virheen, kun se jätti myöntämättä kantajille 50 prosentin alennuksen sakosta sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun tiedonannon 26 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella.
5.
Viides kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta sekä periaatetta, jonka mukaan rangaistukset on määrättävä yksilöllisesti.
6.
Kuudes kanneperuste, jossa unionin yleistä tuomioistuinta pyydetään käyttämään täyttä harkintavaltaansa maksujärjestelyn myöntämiseksi kantajille sakon osasta, joka on mahdollisesti vielä maksettava.
(1) Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annettu Euroopan komission tiedonanto (EUVL 2006, C 298, s. 17), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun komission tiedonannon muuttamisesta annetulla komission tiedonannolla (EUVL 2015, C 256, s. 1).
(2) Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat (EUVL 2006, C 210, s. 2).
Full & Egal Universal Law Academy