25.9.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 318/13
Kanne 6.6.2017 – Eco-Bat Technologies ym. v. komissio
(Asia T-361/17)
(2017/C 318/18)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Eco-Bat Technologies Ltd (Matlock, Yhdistynyt kuningaskunta), Berzelius Metall GmbH (Braubach, Saksa) ja Société Traitements Chimiques des Métaux (STCM) (Bazoches-les-Gallerandes, Ranska) (edustajat: M. Brealey, QC, sekä asianajajat I. Vandenborre ja S. Dionnet)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan asiassa AT.40018 – Auton akkujen kierrätys annetun komission päätöksen C(2017) 900 final 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan sellaisena kuin se on muutettuna 6.4.2017 annetulla päätöksellä C(2017) 2223 final ja alentamaan kantajalle määrättyä sakkoa ottamalla huomioon hankintojen edustavan arvon rikkomisajanjakson aikana ja kantajien rikkomukseen osallistumisen oikean keston Ranskassa ja poistamaan 10 prosentin lisäyksen, joka perustuu sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen (1) 37 kohdan soveltamiseen ja
—
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi hyvän hallinnon periaatetta ja kantajien puolustautumisoikeuksia, kun se määritti kantajien hankintojen arvon sakon laskennan perusteeksi ensimmäisen kerran riidanalaisessa päätöksessä.
2)
Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi suhteellisuusperiaatetta, kun se käytti kantajien vuonna 2011 tekemien hankintojen arvoa sakon laskennan perusteena.
3)
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi yksilöllisen vastuun ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita, suhteellisuusperiaatetta ja perusteluvelvollisuuden periaatetta, kun se ei ottanut huomioon kantajien vähäisempää osallisuutta kartelliin Ranskassa.
4)
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi perusteluvelvollisuuden periaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta, kun se ei perustellut riittävästi suuntaviivojen 37 kohdan soveltamista ja sovellettua sakon korottamista.
5)
Viides kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se kohteli ostokartelleja eri tavalla kuin myyntikartelleja.
6)
Kuudes kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia, kun se sovelsi suuntaviivojen 37 kohdan nojalla sakon korottamista viittaamatta siihen väitetiedoksiannossa ja kun se ei laatinut täydentävää väitetiedoksiantoa eikä järjestänyt uutta kuulemista.
7)
Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, kun se ei ilmaissut aikomustaan soveltaa suuntaviivojen 37 kohtaa hallinnollisen menettelyn aikaisemmassa vaiheessa.
(1) Suuntaviivat asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).