7.8.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 256/34
Kanne 13.6.2017 – Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio
(Asia T-371/17)
(2017/C 256/39)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Qualcomm, Inc. (San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat) ja Qualcomm Europe, Inc. (San Diego) (edustajat: asianajajat M. Pinto de Lemos Fermiano Rato ja M. Davilla)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan 31.3.2017 tehdyn Euroopan komission päätöksen C(2017) 2258 final, joka koskee neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista menettelyä asiassa AT.39711 – Qualcomm (saalistushinnoittelu)
—
velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan tarpeellisuutta koskevaa periaatetta
—
Ensinnäkin kantajat väittävät, että riidanalainen päätös ylittää komission tutkinnan rajat sellaisina kuin ne on määritelty väitetiedoksiannossa, suullisessa käsittelyssä, arviointikokouksessa ja aikaisemmissa tietopyynnöissä, siltä osin kuin on kyse väitetystä rikkomisesta sekä mahdollisista haittaa koskevista teorioista, joita komissio tutkii.
—
Lisäksi kantajat väittävät, että riidanalaisen päätöksen sisältämiä kauaskantoisia kysymyksiä ei voida pitää täydentävinä kysymyksinä, joiden tarkoituksena on saada selvitykset väitteisiin, jotka kantajat ovat esittäneet väitetiedoksiannosta antamassaan vastauksessa ja suullisessa käsittelyssä, vaan ne on katsottava uusiksi ja kohtuuttomiksi vaatimuksiksi.
—
Kantajat katsovat myös, että riidanalaisen päätöksen tarkoituksena on käsitellä seikkoja, jotka koskeva kantajien vastauksia tietopyyntöihin, joista jotkut on tehty yli viisi vuotta sitten ja jotka koskevat tosiseikkoja, jotka ovat tapahtuneet kymmenen vuotta sitten tai aiemmin. Kantajat väittävät, että mikäli komission nyt pyytämät lisätiedot ovat todellakin välttämättömiä tutkinnan jatkamiseksi, kantajien on ollut perusteltua olettaa, että komissio pyytää tällaisia tietoja ja selvityksiä viimeistään ennen joulukuussa 2015 päivätyn väitetiedoksiannon antamista eikä vuoden 2017 alussa.
—
Lisäksi kantajat väittävät, että ne velvoitetaan riidanalaisella päätöksellä toteuttamaan merkittävä työmäärä komission nimissä ja erityisesti tiedonkäsittely tietyssä muodossa
—
Lopuksi kantajat katsovat, että komissio ei voi sakon uhalla asettaa velvoitetta, jonka tarkoitus on ilmeisesti se, että kantajat toimittavat näyttöä väitteistä, jotka ne ovat esittäneet väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta
—
Kantajat väittävät, että tiedot, joita kantajilta pyydetään riidanalaisella päätöksellä, ovat kohtuuttomia, laaja-alaisia ja erittäin kalliita hankkia. Kantajien mukaan riidanalaisella päätöksellä velvoitetaan kantajat kokoamaan suuri määrä tietoja, joita kantajat eivät yleensä systemaattisesti kokoa tai säilytä, ja toteuttamaan merkittävän työmäärän komission nimissä.
—
Lisäksi kantajat väittävät, että riidanalaisessa päätöksessä määrätty uhkasakon maksaminen, mikäli kantajat eivät toimita näitä tietoja määrätyssä määräajassa, on perusteeton, ja että vahvistetut määräajat ovat kohtuuttomia.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaista päätöstä ei ole riittävästi perusteltu
—
Kantajat väittävät, että riidanalaisen päätöksen perustelut eivät tietyissä kohdissa ole vakuuttavia ja joissakin kohdissa ne ovat epäselviä, epämääräisiä ja epätarkkoja, eikä niillä voi perustella komission kohtuutonta ja tarpeetonta tietopyyntöä. Kantajien mukaan muissa kohdin riidanalaista päätöstä ei ole lainkaan perusteltu. Kantajat väittävät näin ollen, että ne eivät voi ymmärtää syitä, joiden vuoksi pyydetyt tiedot ovat välttämättömiä komissiolle tämän tutkinnan toimittamiseksi.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä pyritään perusteettomasti kääntämään todistustaakka
—
Kantajat väittävät, että riidanalaisella päätöksellä pyritään kääntämään todistustaakka, ja tosiasiassa ”ulkoistamaan” kantajille niitä vastaan puhuvan asiakirja-aineiston laatiminen. Riidanalaisessa päätöksessä velvoitetaan kantajat erityisesti tutkimaan komission nimissä niiden kirjanpitotiedot, vaikka ulkoiset tarkastajat ovat asianmukaisesti tarkastaneet nämä tiedot. Kantajat toteavat myös, että riidanalaisessa päätöksessä vaaditaan kantajia osoittamaan, että ne ovat harjoittaneet liiketoimintaansa lainmukaisesti.
5)
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan oikeutta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyyden selvittämiseen
—
Kantajat väittävät, että niiltä vaaditaan riidanalaisessa päätöksessä toimittamaan ”tietoja”, joita ei voida perustellusti katsoa tosiseikoiksi tai asiakirjoiksi, vaan jotka koostuvat ennemminkin laskelmista, yksityiskohdista ja koodeista, hypoteettisista hinnoista sekä useita vuosia sitten tehtyjä oletuksia koskevista arvioista ja tulkinnoista.
—
Lisäksi kantajat väittävät, että ne velvoitetaan riidanalaisella päätöksellä osoittamaan, että ne ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet toimenpiteisiin unionin kilpailusääntöjen noudattamiseksi.
6)
Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan hyvän hallinnon periaatetta
Kantajien mukaan riidanalaisen päätöksen tekemisajankohta, sen sisältö ja sen asiayhteys herättävät vakavia epäilyjä hallinnollisista väärinkäytöksistä, syytösten oikeudellisista perusteista sekä häirinnästä, ja ne väittävät, että komissio käyttää väärin laajoja tutkintavaltuuksiaan yrittääkseen peittää sen, että se ei ole onnistunut osoittamaan väitettyä rikkomista yli seitsemän vuoden tutkinnan jälkeen.
Full & Egal Universal Law Academy