21.8.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 277/57
Kanne 3.7.2017 – Capo d’Anzio v. komissio
(Asia T-425/17)
(2017/C 277/82)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Capo d’Anzio SpA (Anzio, Italia) (edustaja: asianajaja S. Carloni)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla 28.4.2017 tehdyn komission päätöksen K (2017)2953 (lopullinen), jolla perittiin takaisin 193 120 euron suuruinen summa (viivästyskorkoineen), joka kantajalle oli myönnetty ennakkomaksuina LIFE10 ENV/IT/000369 — LCA4PORTS –avustussopimuksen puitteissa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.
1)
Capo d’Anzio-yhtiö allekirjoitti 14.10.2011 avustussopimuksen LIFE10 ENV/IT/000369 — LCA4PORTS, jolla Euroopan komissio myönsi tälle yhtiölle avustuksen (jonka määrä on 45,94 prosenttia kokonaissummasta 485 300 euron enimmäismäärään asti) sellaisen hankkeen yhteydessä, jossa on tarkoitus arvioida, onko Anzion sataman rakentamista, uusimista ja laajentamista koskeva kehittämishanke, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet, ympäristön kannalta kestävä.
2)
Hankkeen mukaisten toimenpiteiden käynnistyttyä, vaikka kantaja oli alun perin noudattanut täysin sopimuksessa vahvistettuja ja laissa säädettyjä sääntöjä, komissio havaitsi tiettyjen muodollisten velvollisuuksien laiminlyönnin, jonka vuoksi se keskeytti hankkeen ja esitti myöhemmin riidanalaisessa päätöksessä maksettujen summien palauttamista koskevan vaatimuksen.
3)
Kantaja väittää, että hankkeen keskeyttämisen, avustussopimuksen irtisanomisen ja ennakkomaksujen takaisin perimisen tapauksessa aloitettaviin menettelyihin sovellettavien yhteisten säännösten 11 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa vahvistettuja sääntöjä on rikottu.
4)
Erityisesti komissio katsoo vastaanottaneensa Capo d’Anziolta ilmoituksia, joissa osoitetaan sen taloudellisten ja rahoitukseen liittyvien vaikeuksien olevan väliaikaisia ja joissa nimenomaisesti mainitaan, että nämä vaikeudet johtuivat lainvastaisista toimenpiteistä ja tosiseikoista, jotka olivat kyseisen yhtiön tahdosta riippumattomia.
5)
Capo d’Anzio ilmoitti kyseisistä vaikeuksista, joita ei voitu lukea sen syyksi, jatkuvasti ja asianmukaisesti ja vaati lopuksi 2.11.2015 päivätyssä muistiossa ja tämän jälkeen 7.12.2015 päivätyssä muistiossa, että mainitut vaikeudet otetaan huomioon sopimukseen liittyvien päätösten tekemisessä, ja se vaati kokouksen järjestämistä voidakseen esittää perustelunsa ja ilmoitti nimenomaisesti palauttavansa ennakkomaksut siinä tapauksessa, että se on pysyvästi kyvytön raportoimaan hankkeesta vaaditulla tavalla.
6)
Sen sijaan, että komissio olisi ottanut esitetyt perustelut huomioon ja vaatinut lisäselvityksiä tarjotakseen kantajalle mahdollisuuden käyttää puolustautumisoikeuksiaan, se sovelsi yhteisiä säännöksiä rinnastaen Capo d’Anzion toiminnan sille kuuluvien velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen.
7)
Capo d’Anziolla oli oikeus vaatimansa kokouksen järjestämiseen, jotta se olisi voinut osoittaa, ettei se ollut jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan ja vedota näin ollen oikeuteensa olla kärsimättä vahinkoa sellaisen tilanteen vuoksi, jota ei voitu lukea sen syyksi.
8)
Komission toiminta merkitsi näin ollen Capo d’Anzion oikeuden rajoittamista ja niiden yleisten oikeusperiaatteiden loukkaamista, joiden mukaan sopimusten irtisanomisen edellytyksenä on velvollisuuksien noudattamatta jättäminen.
9)
Menettelymääräysten ja aineellisten määräysten rikkominen johti riidanalaiseen päätökseen, jolla osittain myönnetty rahoitus peruutettiin siitä huolimatta, että Capo d’Anzio oli käyttänyt komission sille maksamat summat asianmukaisesti hankkeen täytäntöönpanosta vastuussa olleiden ammattilaisten maksamiseen, kun se keskittyi puhtaasti muodolliseen seikkaan, että kyseinen yritys ei ollut ajoissa toimittanut toimintakertomusta.