11.9.2017
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 300/32
Kanne 12.7.2017 – Dehousse v. Euroopan unionin tuomioistuin
(Asia T-433/17)
(2017/C 300/40)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Franklin Dehousse (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Levi ja S. Rodrigues)
Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
—
tutkii kanteen ja toteaa sen perustelluksi
sekä näin ollen
—
kumoaa 18.5.2017 tehdyn päätöksen, jolla vastaaja hylkäsi kantajan 12.4.2017 esittämän uudistetun pyynnön saada tutustua asiakirjoihin, ja 22.5.2017 tehdyn päätöksen, jolla vastaaja hylkäsi osittain kantajan 16.3.2017 tekemän uudistetun pyynnön saada tutustua asiakirjoihin
—
toteaa vastaajan SEUT 340 artiklassa tarkoitetun vastuun
—
määrää vastaajan korvaamaan kantajalle aiheutuneen aineettoman vahingon, joka on arvioitu ex aequo et bono kymmeneksi tuhanneksi (10 000) euroksi ja toissijaisesti yhdeksi symboliseksi euroksi
—
velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vetoaa kumoamisvaatimuksensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen ja vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi yhteen kanneperusteeseen.
1.
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee yleisön oikeudesta tutustua Euroopan unionin tuomioistuimen hallussa sen hallinnollisten tehtävien hoitamiseksi oleviin asiakirjoihin 11.10.2016 tehdyn Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen (2016/C 445/03), SEUT 15 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan rikkomista ja liittyy yleisön oikeuteen saada tutustua toimielinten asiakirjoihin ja avoimuusvelvoitteeseen. Erityisesti kantaja väittää, että riidanalaiset päätökset on kumottava siltä osin kuin niissä ei anneta oikeutta tutustua tiettyihin asiakirjoihin, annetaan epätäydellinen oikeus tutustua muihin asiakirjoihin tai annetaan oikeus tutustua asiakirjoihin, joiden useat kohdat ovat peitettyjä.
2.
Toinen kanneperuste, joka koskee SEUT 296 artiklan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomista siltä osin kuin riidanalaiset päätöksen ovat virheellisiä tai niitä ei ole perusteltu riittävästi.
3.
Kolmas kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista.
Unionin saattamisesta sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen kantaja väittää, että vastaajana oleva toimielin on toiminut sääntöjenvastaisesti, mikä aiheuttaa vastuun. Sen toimet ovat aiheuttaneet kantajalle vakavan aineettoman vahingon, josta hän vaatii korvausta.