Asia T-580/17: Kanne 24.8.2017 – Karp v. parlamentti
C4122017FI3220120170824FI0047322332
Kanne 24.8.2017 – Karp v. parlamentti
(Asia T-580/17)2017/C 412/47Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Kevin Karp (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat N. Lambers ja R. Ben Ammar)
Vastaaja: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan parlamentin EFDD-ryhmän työsopimusten tekemistä varten toimivaltaisen viranomaisen päätöksen, jolla hänet luokiteltiin tehtäväryhmään II, palkkaluokkaan 4, palkkatasolle 1, mutta jolla hänelle annettiin hänen työsopimuksensa päättymispäivään eli 11.11.2016 asti neuvonantajan tehtäviä, jotka vastaavat tehtäväryhmän IV palkkaa, ja
—
myöntämään kantajalle korvausta hänelle väitetysti aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä, mukaan lukien väitetty menetetty mahdollisuus tulla otetuksi palvelukseen hänen työsopimuksensa päättymisen jälkeen.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan rikkomista.
—
Kantaja väittää, että hänen ensimmäisen työsopimuksensa mukainen palkka vastasi tehtäväryhmän I palkkaa ja toisen työsopimuksensa palkka tehtäväryhmän II alimman palkkaluokan palkkaa, vaikka suurin osa kantajalle hänen ensimmäisen ja toisen työsopimuksensa puitteissa myönnetyistä tehtävistä olivat hallinnollisia tehtäviä ja neuvonantajan tehtäviä.
2)
Toinen kanneperuste, joka koskee muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan rikkomista.
—
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklassa säädetään, että sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen tehtäväryhmään IV mikäli heillä on vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus. Kantaja täytti nämä edellytykset, ja hänen palkkatasonsa olisi pitänyt vahvistaa sen mukaisesti.
3)
Kolmas kanneperuste, joka koskee useiden peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä aiheutunutta väärinkäyttöä.
—
Kantaja väittää, että nimittävä viranomainen syyllistyi väärinkäytökseen valitessaan kantajalle tarjottavaa työsopimusta ja erityisesti kun se päätti olla uusimatta kantajan työsopimusta tai tarjota hänelle toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön päätöksessä, jolla kantajan työsopimus jätettiin uusimatta.
—
Kantajan työsopimuksen uusimatta jättämisen syitä ei ole perusteltu kohtuullisella tavalla ja ne merkitsevät harkintavallan väärinkäyttöä, jonka perusteella vahingonkorvausta voidaan vaatia.
5)
Viides kanneperuste, joka perustuu palvelukseen ottamisen mahdollisuuden menettämistä.
—
Kantajalle ei kerrottu mitään hänen työsopimuksensa uusimisen mahdollisuudesta. Hän ei koskaan vastaanottanut asianmukaista päätöstä nimittävältä viranomaiselta, eikä hän voinut järjestää lähtöään ja esimerkiksi pyytää siirtoa toisiin tehtäviin tai tehdä hakemusta toiseen virkaan.
Full & Egal Universal Law Academy