Väliaikainen versio
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (yhdeksäs jaosto)
6 päivänä marraskuuta 2018 (*)
Kumoamiskanne – ERCEA – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” – Tutkimusehdotuksen arvioinnin uudelleentarkastelua koskevan pyynnön hylkäämisestä tehty päätös – Hallinnollinen muutoksenhaku komissiolta – Hallinnollisen muutoksenhaun hylkääminen – Vastaajan virheellinen nimeäminen – Määräyksen antamista koskeva vaatimus – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen
Asiassa T‑717/17,
Nicolae Chioreanu, kotipaikka Oradea (Romania), edustajanaan asianajaja D.- C. Rusu,
kantajana,
vastaan
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA),
asiamiehinään F. Sgritta ja E. Chacón Mohedano,
vastaajana,
jossa on kyse ensimmäiseksi SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, joka koskee yhtäältä sellaisen 23.3.2017 tehdyn ERCEA:n päätöksen, jolla hylätään tutkimusehdotuksen nro 741797-NIP, ERC‑2016-ADG ”New and Innovative Powertrain – NIP” uudelleentarkastelua koskeva pyyntö, ja toisaalta sellaisen 27.7.2017 tehdyn komission päätöksen C(2017) 5190 final kumoamista, jolla hylätään kantajan tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (EYVL 2003, L 11, s. 1) 22 artiklan 1 kohdan nojalla hakema hallinnollinen muutos, ja toiseksi vaatimuksesta, jonka mukaan unionin yleisen tuomioistuimen on määrättävä ERCEA tarkastelemaan uudelleen edellä mainitun tutkimusehdotuksen arviointia,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Gervasoni sekä tuomarit K. Kowalik-Bańczyk (esittelevä tuomari) ja C. Mac Eochaidh,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asiaa koskevat oikeussäännöt
1 Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19.12.2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 58/2003 (EYVL 2003, L 11, s. 1) Euroopan komissiolle annetaan toimivalta perustaa toimeenpanovirastoja siirtääkseen niille kokonaan tai osittain jonkin Euroopan unionin ohjelman tai hankkeen täytäntöönpanon komission puolesta ja sen valvonnassa.
2 Asetuksen N:o 58/2003 4 artiklan mukaan toimeenpanovirastot ovat unionin elimiä, joille on annettu julkinen palvelutehtävä; toimeenpanovirastot ovat oikeushenkilöitä, ja ne nauttivat jokaisessa jäsenvaltiossa kansallisen lainsäädännön nojalla oikeushenkilöille myönnettyä laajinta mahdollista oikeuskelpoisuutta.
3 Asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaan jokainen kolmatta osapuolta vahingoittava toimeenpanoviraston toimi voidaan antaa komission käsiteltäväksi sen laillisuuden valvomiseksi. Kuultuaan asianomaisen henkilön ja toimeenpanoviraston perustelut komissio tekee asiasta hallinnollisen päätöksen kirjallisesti, ja se perustelee päätöksensä. Päätöksestä hylätä hallinnollinen muutoksenhaku voidaan panna vireille kumoamiskanne unionin tuomioistuimessa.
4 Komissio perusti 12.12.2013 annetulla päätöksellä (EUVL 2013, C 373, s. 23) Euroopan tutkimusneuvoston (jäljempänä CER) tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta 3.12.2013 annetun neuvoston päätöksen (EUVL 2013, L 347, s. 965) 6 artiklan mukaisesti. ERC koostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.
5 Edellä mainittu erityinen täytäntöönpanorakenne otettiin käyttöön Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17.12.2013 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä (EUVL 2013, L 346, s. 58). Komissio siirsi Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirastolle (ERCEA), joka on nimetty vastaajaksi nyt käsiteltävässä asiassa, asetuksen N:o 58/2003 mukaisesti toimivallan panna täytäntöön CER:n erityistavoite ”Horisontti 2020”:n yhteydessä. Kyseistä valtuutusta säännellään ERCEA:lle annettavasta valtuutuksesta tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettaviin unionin ohjelmiin liittyvien ja erityisesti unionin yleiseen talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamista koskevien tehtävien hoitamiseksi 20.12.2013 annetussa komission päätöksessä C(2013) 9418 final.
6 Etenkin ERCEA:n laatimiin ehdotuspyyntöihin osallistumista koskevat säännöt on määritelty tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta 11.12.2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 (EYVL 2013, L 347, s. 81). Muun muassa asetuksen N:o 1290/2013 16 artiklassa vahvistetaan uudelleentarkastelumenettely sellaisia hakijoita varten, jotka katsovat, ettei heidän ehdotustaan ole arvioitu kyseisessä asetuksessa, asianomaisessa työohjelmassa tai ‑suunnitelmassa taikka ehdotuspyynnössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Kyseisen artiklan 2 kohdan mukaan asianomaisen hakijan on toimitettava uudelleentarkastelupyyntö 30 päivän kuluessa päivästä, jona komissio tai asianomainen rahoituselin ilmoittaa hakijalle arvioinnin tuloksista. Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaan komissio tai asianomainen rahoituselin vastaa uudelleentarkastelupyynnön tarkastelusta. Kyseinen tarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä ehdotuksen ansioita. Kyseessä olevassa artiklassa ei aseteta täsmällistä määräaikaa, jonka kuluessa komission tai asianomaisen rahoituselimen on otettava kantaa uudelleentarkastelupyyntöön, ja sen 5 artiklassa todetaan ainoastaan, että nämä tekevät päätöksen ilman aiheetonta viivytystä. Saman artiklan 7 kohdassa säädetään lopuksi, että uudelleentarkastelumenettely ei saa estää mahdollisia muita toimia, joita osallistuja voi toteuttaa unionin oikeuden mukaisesti.
Asian tausta
7 ERCEA julkaisi 25.5.2016 ehdotuspyynnön, joka koski CER:n kokeneiden tutkijoiden avustuksia vuoden 2016 työohjelman ”Horisontti 2020” yhteydessä CER:n toimintojen täytäntöönpanon osalta.
8 Kantaja, Nicolae Chioreanu, joka toimii Oradean (Romania) yliopiston nimissä, jätti 30.8.2016 avustuksen saamiseksi hanketta koskevan ehdotuksen nro 741797 NIP – New and Innovative Powertrain – (jäljempänä ehdotus nro 741797-NIP).
9 Ehdotuksen nro 741797-NIP arviointi annettiin asiantuntijalautakunnan tehtäväksi; kyseinen lautakunta päätti, ettei mainittu ehdotus täyttänyt CER:n huippuosaamista koskevia arviointiperusteita eikä sitä näin ollen ollut hyväksyttävä valintamenettelyn toiseen vaiheeseen rahoituksen saamiseksi. ERCEA ilmoitti 30.1.2017 päivätyllä kirjeellä kantajalle arvioinnin tuloksesta. Kyseisessä kirjeessä mainittiin käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot eli uudelleentarkastelupyyntö, asetuksen N:o 58/2003 22 artiklaan perustuva hallinnollinen muutoksenhaku ja SEUT 263 artiklaan perustuva kumoamiskanne ERCEA:ta vastaan. Kyseisessä kirjeessä esitettiin lisäksi määräajat näiden muutoksenhakukeinojen vireille panemiselle, todettiin sähköpostiosoitteet, joita voitiin käyttää kahden ensimmäiseksi mainitun muutoksenhakukeinon vireille panemiseen, ja tarkennettiin, että kantaja saattoi turvautua kerrallaan vain yhteen ainoaan viralliseen muutoksenhakukeinoon. Arviointikertomus, jossa oli asiantuntijoiden yksittäiset lausumat, lopulliset lausumat ja lautakunnan hyväksymät kohdat, sisältyi kyseessä olevan kirjeen liitteeseen.
10 Kantaja teki 14.2.2017 uudelleentarkastelupyynnön.
11 ERCEA:n johtaja ilmoitti kantajalle 23.4.2017 päivätyllä kirjeellä, että ERCEA:n uudelleentarkastelukomitea oli hylännyt hänen uudelleentarkastelupyyntönsä (jäljempänä 23.3.2017 tehty ERCEA:n päätös). Komitean mukaan arviointimenettelyssä ei ollut tehty mitään menettelyllistä virhettä. Johtaja ilmoitti kyseisessä kirjeessä kantajalle kahdesta käytettävissä olevasta muutoksenhakukeinosta, joita olivat yhtäältä asetuksen N:o 58/2003 22 artiklaan perustuva hallinnollinen muutoksenhaku, joka oli pantava vireille kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja vastaanottaa päätöksen ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen, ja toisaalta 23.3.2017 tehdystä ERCEA:n päätöksestä SEUT 263 artiklan nojalla nostettava kumoamiskanne, joka oli pantava vireille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja vastaanottaa päätöksen. Kyseisessä kirjeessä oli myös viittaus asetukseen N:o 58/2003, ja siinä täsmennettiin, että kantaja saattoi turvautua kerrallaan vain yhteen muutoksenhakukeinoon, ja että jos hän päättäisi panna vireille hallinnollisen muutoksenhaun asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan nojalla, hänen olisi odotettava komission lopullista päätöstä ja nostettava kumoamiskanne tästä viimeksi mainitusta päätöksestä.
12 Kantaja haki 3.4.2017 komissiolta hallinnollista muutosta asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan nojalla.
13 Komissio hylkäsi asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan 1 kohdan nojalla 27.7.2017 annetulla päätöksellä C(2017) 5190 final (jäljempänä 27.7.2017 annettu komission päätös) kantajan hallinnollisen muutoksenhaun perusteettomana ja pysytti 23.3.2017 tehdyn ERCEA:n päätöksen, jolla hylätään ehdotuksen nro 741797-NIP uudelleentarkastelua koskeva pyyntö. Kyseinen päätös annettiin kantajalle tiedoksi 16.8.2017 päivätyllä kirjeellä, jonka oli allekirjoittanut tutkimuksen ja innovaation pääosaston (PO) pääjohtaja. Kyseisessä kirjeessä oli maininta, jolla kantajalle ilmoitettiin, että hän saattoi nostaa komissiota vastaan SEUT 263 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen kahden kuukauden kuluessa kyseessä olevan kirjeen vastaanottamisesta.
Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset
14 Kantaja nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 13.10.2017 toimittamallaan kannekirjelmällä.
15 ERCEA teki unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan nojalla unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 23.1.2018 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen. Kantaja toimitti huomautuksensa tästä väitteestä 5.3.2018.
16 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa ”päätökset”, joilla hylätään ehdotuksen nro 741797-NIP arvioinnin uudelleentarkastelua koskeva pyyntö
– määrää ERCEA:n tarkastelemaan uudelleen ehdotuksen nro 741797-NIP arviointia.
17 ERCEA vaatii oikeudenkäyntiväitteessään, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
18 Kantaja vaatii oikeudenkäyntiväitteestä esittämissään huomautuksissa, että unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi.
Oikeudellinen arviointi
19 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 ja 7 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä ratkaista pääasian käsittelyä aloittamatta, onko kanne jätettävä tutkimatta toimivallan puuttumisen vuoksi. Saman työjärjestyksen 126 artiklan mukaan on lisäksi niin, että jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai kanne selvästi on oikeudellisesti täysin perusteeton, unionin yleinen tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta milloin tahansa päättää asian käsittelyä jatkamatta ratkaista asian perustellulla määräyksellä.
20 Unionin yleinen tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä asiassa, että sillä on asian asiakirja-aineiston perusteella riittävät tiedot asiasta, ja päättää ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta ja pääasian käsittelyä aloittamatta.
Kannekirjelmän sisältöä koskevien sääntöjen noudattaminen
21 ERCEA väittää, ettei kannekirjelmässä mainita vaaditulla tarkkuudella oikeudenkäynnin kohdetta ja kanteen oikeudellisia perusteita. Se huomauttaa erityisesti, että kantaja viittaa kannekirjelmän 1 ja 21 kohdassa ehdotuksen nro 741797-NIP uudelleentarkastelun osalta tehtyihin ”kielteisiin päätöksiin” täsmentämättä sellaisia toimen tai riidanalaisten toimien toteuttamisajankohdan tai toteuttajan kaltaisia seikkoja, joilla voidaan yksilöidä selvästi se toimi tai ne toimet, jotka ovat kanteen kohteena.
22 Kantaja väittää oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissa, että ERCEA:n argumentti on virheellinen, koska kannekirjelmässä kuvataan hyvin selkeästi oikeudenkäynnin kohde, joka muodostuu siitä, ettei ERCEA ole noudattanut arviointimenettelyä arvioidessaan ehdotusta nro 741797-NIP. Kantaja väittää kannekirjelmän 21 kohdassa käytetyn monikon osalta, ettei ole tarpeen täsmentää kaikkia niiden päätösten yksilöimiseen liittyviä seikkoja, joiden kumoamista hän vaatii, sillä kyseiset päätökset sisältyvät kannekirjelmän liitteisiin A.2 ja A.3.
23 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisen kohdan, jota sovelletaan saman perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja työjärjestyksen 76 artiklan d ja e alakohdan mukaan kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, ja yhteenveto kyseisistä perusteista sekä kantajan vaatimukset. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tukeutumatta muihin tietoihin. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenhoidon takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin tietty kanneperuste perustuu, ilmenevät ainakin pääpiirteittäin mutta silti johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmästä (määräys 28.4.1993, De Hoe v. komissio, T‑85/92, EU:T:1993:39, 20 kohta; määräys 21.5.1999, Asia Motor France ym. v. komissio, T‑154/98, EU:T:1999:109, 49 kohta ja tuomio 15.6.1999, Ismeri Europa v. tilintarkastustuomioistuin, T‑277/97, EU:T:1999:124, 29 kohta).
24 Erityisesti asianosaisten vaatimusten osalta on huomautettava, että niissä määritellään oikeudenkäynnin kohde. On siis tärkeää, että niissä mainitaan nimenomaisesti ja yksiselitteisesti, mitä asianosaiset vaativat. Erityisesti silloin, kun on kyse kumoamiskanteesta, toimen, jonka kumoamista vaaditaan, on oltava selvästi määritelty (tuomio 10.7.1990, Automec v. komissio, T‑64/89, EU:T:1990:42, 67 kohta).
25 Nyt käsiteltävässä tapauksessa on huomautettava, että kantaja vaatii otsikon ”Oikeudenkäynnin kohde” alla olevassa kannekirjelmän 1 kohdassa, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa ”[ehdotuksen nro 741797-NIP] uudelleentarkastelua koskevan pyynnön hylkäämisen ja määrää [ERCEA:n] tarkastelemaan uudelleen mainittua ehdotusta noudattaen tiukasti avoimuutta, kohtuullisuutta ja puolueettomuutta koskevia periaatteita, sellaisina kuin niistä säädetään ehdotusten jättämistä ja arvioimista koskevissa CER:n säännöissä”, ja että kantaja vaatii otsikon ”Vaatimus” alla olevassa kannekirjelmän 21 kohdassa, että unionin yleinen tuomioistuin ”kumoaa päätökset, joilla hylätään [ehdotuksen nro 741797-NIP] uudelleentarkastelua koskeva pyyntö, ja määrää [ERCEA:n] tarkastelemaan uudelleen mainittua ehdotusta sen vuoksi, ettei arviointimenettelyä ole noudatettu”.
26 Edellä esitetystä seuraa, että kantaja pyrkii nyt käsiteltävällä kanteella lähinnä sellaisen toimen kumoamiseen, jonka toteuttaja on ERCEA, jotta ERCEA tarkastaisi sen ehdotuksen nro 741797-NIP arvioinnin, jolla kantaja pyysi avustusta hankkeeseensa.
27 Kantaja toteaa kuitenkin oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissa, että se pyrkii kannekirjelmän liitteisiin A.2 ja A.3 otettujen toimien kumoamiseen. Näissä kahdessa liitteessä on 23.3.2017 tehty ERCEA:n päätös ja 27.7.2017 annettu komission päätös.
28 Kannekirjelmässä käytetty muotoilu ja etenkin se, että sen 21 kohdassa käytetään monikkoa kuvaamaan kanteessa tarkoitettuja toimia, ja se, ettei kannekirjelmässä ole täsmennetty kyseisten toimien toteuttajia eikä niiden toteuttamisajankohtia, voi tosin aiheuttaa hämmennystä. Koska kannekirjelmässä tarkoitetut toimet on kuitenkin liitetty kannekirjelmään, niiden yksilöiminen on mahdollista.
29 Lisäksi on korostettava, että ERCEA on oikeudenkäyntiväitteessään esittänyt argumentit, jotka koskevat yhtäältä sen 23.3.2017 tekemästä päätöksestä nostetun kanteen ja toisaalta 27.7.2017 annetusta komission päätöksestä nostetun kanteen tutkittavaksi ottamista. Kannekirjelmän epätarkkuuksista huolimatta vastaaja on siten voinut itse yksilöidä nyt käsiteltävässä kanteessa tarkoitetut kaksi toimea ja määrittää sekä niiden toteuttajat että niiden toteuttamisajankohdat.
30 Edellä esitetystä seuraa, että oikeudenkäynnin kohde, sellaisena kuin se on määritelty kannekirjelmässä, täyttää edellä 23 ja 24 kohdassa mieleen palautetut vaatimukset. On siis katsottava, että kantaja vaatii nyt käsiteltävässä kanteessa kumoamaan kaksi toimea eli 23.3.2017 tehdyn ERCEA:n päätöksen ja 27.7.2017 annetun komission päätöksen. Se vaatii lisäksi unionin yleistä tuomioistuinta määräämään, että ERCEA tarkastelee uudelleen ehdotusta nro 741797-NIP.
Kumoamisvaatimus, joka koskee 23.3.2017 tehtyä ERCEA:n päätöstä
31 ERCEA väittää, että nyt käsiteltävä kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee sen 23.3.2017 tekemää päätöstä, sillä kanne on nostettu SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa määritellyn kahden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen.
32 Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kanne ei eräästä toisesta syystä selvästikään täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä siltä osin kuin se koskee 23.3.2017 tehtyä ERCEA:n päätöstä. On näet riittävää todeta, että kantaja on päättänyt hakea kyseiseen päätökseen hallinnollista muutosta asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan nojalla ja että komissio on ratkaissut kyseisen hallinnollisen muutoksenhaun 27.7.2017 annetulla päätöksellä, jota nyt käsiteltävä kanne myös koskee.
33 Koska kantaja on näin valinnut hallinnollisen muutoksenhaun, jonka johdosta annettiin 27.7.2017 komission, joka on ERCEA:n toimien laillisuutta valvova viranomainen, päätös, hän ei voi enää riitauttaa 23.3.2017 tehtyä ERCEA:n päätöstä nostamalla SEUT 263 artiklan perusteella kanteen tuomioistuimessa, ja näin on siitä ERCEA:n oikeudenkäyntiväitteessään esiin tuomasta kysymyksestä riippumatta, onko tällaisen kanteen nostamiselle asetettu määräaika mahdollisesti ylitetty.
34 Tästä seuraa, että 23.3.2017 tehtyä ERCEA:n päätöstä koskevan kumoamisvaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.
Kumoamisvaatimus, joka koskee 27.7.2017 annettua komission päätöstä
35 ERCEA väittää, että nyt käsiteltävä kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee 27.7.2017 annettua komission päätöstä, sillä kanne on nostettu sellaista yksikköä vastaan, joka ei ole kyseisen päätöksen tekijä.
36 Asetuksen N:o 58/2003 22 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaan on niin, että kun kolmatta osapuolta vahingoittava toimeenpanoviraston toimi annetaan komission käsiteltäväksi sen laillisuuden valvomiseksi, komission nimenomaisesta tai hiljaisesta päätöksestä hylätä hallinnollinen muutoksenhaku voidaan panna unionin tuomioistuimessa vireille kumoamiskanne.
37 Oikeuskäytännön mukaan kanteet on lähtökohtaisesti nostettava riidanalaisen toimen toteuttajaa vastaan (ks. määräys 22.7.2015, European Children’s Fashion Association ja Instituto de Economía Pública v. komissio ja EACEA, T‑724/14, ei julkaistu, EU:T:2015:550, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja määräys 15.11.2017, Pilla v. komissio ja EACEA, T‑784/16, ei julkaistu, EU:T:2017:806, 54 kohta). Näin on etenkin silloin, kun minkään muun unionin toimielimen, elimen tai laitoksen kuin sen, joka on toteuttanut toimen, ei voida katsoa olevan vastuussa kyseisestä toimesta (ks. vastaavasti määräys 16.12.2008, Italia v. komissio ja ETSK, T‑117/08, ei julkaistu, EU:T:2008:582, 16–19 kohta ja määräys 15.11.2017, Pilla v. komissio ja EACEA, T‑784/16, ei julkaistu, EU:T:2017:806, 55–60 kohta).
38 Se, että kannekirjelmässä mainitaan erehdyksessä vastaajana muu kuin riidanalaisen toimen toteuttaja, ei myöskään johda kanteen tutkimatta jättämiseen, jos kannekirjelmä sisältää riidanalaista toimea ja sen toteuttajaa koskevan maininnan kaltaisia seikkoja, joilla voidaan yksiselitteisesti yksilöidä asianosainen, jota vastaan kanne on nostettu. Tällöin vastaajana on pidettävä riidanalaisen toimen toteuttajaa, vaikkei tätä mainittaisikaan kannekirjelmän johdanto-osassa. Tällainen tapaus on kuitenkin erotettava tapauksesta, jossa kantaja jatkaa viittaamista kannekirjelmän johdanto-osassa mainittuun vastaajaan täysin tietoisena siitä, ettei tämä ole riidanalaisen toimen toteuttaja. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa on otettava huomioon vastaaja, joka on mainittu kannekirjelmässä, ja tehtävä tästä maininnasta tarvittaessa päätelmät kanteen tutkittavaksi ottamisen kannalta (ks. vastaavasti tuomio 22.11.1990, Mommer v. parlamentti, T‑162/89, EU:T:1990:72, 19 ja 20 kohta; ks. myös määräys 27.3.2017, Frank v. komissio, T‑603/15, ei julkaistu, EU:T:2017:228, 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
39 Nyt käsiteltävässä tapauksessa on aluksi todettava, että komissio on yksin 27.7.2017 annetun päätöksen tekijä. Kun komissio teki kyseisen päätöksen, se käytti sille asetuksella N:o 58/2003 annettua toimivaltaa valvoa ERCEA:n päätösten laillisuutta. ERCEA:n ei siis voida missään tapauksessa katsoa olevan vastuussa 27.7.2017 annetusta komission päätöksestä.
40 Tämän jälkeen on palautettava mieleen, että mahdollisuus nostaa kanne komission päätöksestä ja kyseisen kanteen oikeusperusta on mainittu 23.3.2017 tehdyssä ERCEA:n päätöksessä (ks. edellä 11 kohta). Lisäksi 27.7.2017 annetun komission päätöksen mukana olleessa 16.8.2017 päivätyssä kirjeessä, jonka tutkimuksen ja innovaation PO:n pääjohtaja toimitti kantajalle, komissio mainittiin nimenomaisesti osapuolena, jota vastaan kyseistä päätöstä koskeva SEUT 263 artiklaan perustuva kumoamiskanne oli nostettava (ks. edellä 13 kohta).
41 Lopuksi on todettava, että kantaja on jatkanut viittaamista ERCEA:han vastaajana oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissaan, vaikka ERCEA oli todennut oikeudenkäyntiväitteessä, että nyt käsiteltävä kanne olisi pitänyt nostaa komissiota vastaan siltä osin kuin se koski 27.7.2017 annettua komission päätöstä.
42 Edellä esitetystä seuraa, että 27.7.2017 annetun komission päätöksen kumoamista koskeva vaatimus on esitetty sellaista yksikköä vastaan, joka ei ole kyseisen toimen toteuttaja. Tämä vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.
Vaatimus, joka koskee määräyksen antamista ERCEA:lle
43 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, ettei unionin yleisen tuomioistuimen kuulu unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimien laillisuusvalvonnan yhteydessä osoittaa niille määräyksiä tai toimia niiden sijasta (tuomio 10.10.2012, Kreikka v. komissio, T‑158/09, ei julkaistu, EU:T:2012:350, 219 kohta; ks. myös tuomio 22.4.2016, Italia ja Eurallumina v. komissio, T‑60/06 RENV II ja T‑62/06 RENV II, EU:T:2016:233, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
44 Kantajan esittämä vaatimus, joka koskee määräyksen antamista ERCEA:lle, ei siis selvästikään täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.
45 Edellä esitetyn perusteella nyt käsiteltävä kanne on jätettävä kokonaisuudessaan tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
46 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ERCEA:n vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne hylätään.
2) Nicolae Chioreanu velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Annettiin Luxemburgissa 6 päivänä marraskuuta 2018.
E. Coulon
S. Gervasoni
kirjaaja
presidentti
* Oikeudenkäyntikieli: romania.
Full & Egal Universal Law Academy