11.11.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 383/16
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Caseificio Sociale San Rocco Soc. coop. arl, ym. v. Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura (AGEA) ja Regione Veneto
(asia C-46/18) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Maito- ja maitotuoteala - Kiintiöt - Lisämaksu - Asetus (ETY) N:o 3950/92 - 2 artikla - Maksun periminen ostajan toimesta - Toimitukset, jotka ylittävät tuottajan käytössä olevat viitemäärät - Maidon hintaa vastaava summa - Pidätyksen pakollinen tekeminen - Liikaa perityn maksun palauttaminen - Asetus (EY) N:o 1392/2001 - 9 artikla - Ostaja - Lisämaksun suorittamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen - Tuottajat - Kuukausittaista maksamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen - Luottamuksensuoja)
(2019/C 383/15)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Caseificio Sociale San Rocco Soc. coop. arl, S.s. Franco e Maurizio Artuso, Claudio Matteazzi, Roberto Tellatin ja Sebastiano Bolzon
Vastapuolet: Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura (AGEA) ja Regione Veneto
Tuomiolauselma
1)
Maito- ja maitotuotealan lisämaksusta 28.12.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna 17.5.1999 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1256/1999, 2 artiklaa on tulkittava siten, että se, että kansallisen lainsäädännön, jossa säädetään menettelyistä, joilla ostaja perii lisämaksun tuottajilta, todetaan olevan ristiriidassa kyseisen säännöksen kanssa, ei merkitse sitä, että tuottajat, joihin tätä lainsäädäntöä sovelletaan, eivät ole enää velkaa tätä maksua.
2)
Asetuksen N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1256/1999, 2 artiklan 4 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 3950/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 9.7.2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1392/2001 9 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että liikaa peritty lisämaksu on palautettava ensisijaisesti niille tuottajille, jotka ovat asetuksen N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1256/1999, 2 artiklan 2 kohdan kanssa ristiriitaisen kansallisen oikeuden säännöksen mukaisesti täyttäneet kuukausittaista maksamista koskevan velvollisuutensa.
3)
Luottamuksensuojan periaatetta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa lisämaksun määrä, jonka maksamiseen velvolliset tuottajat eivät ole noudattaneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista kyseisen maksun kuukausittaista maksamista koskevaa velvollisuuttaan, lasketaan uudelleen.
(1) EUVL C 142, 23.4.2018.