6.5.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 155/15
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 14.3.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour administrative d’appel de Nancy — Ranska) — Ministre de l’Action et des Comptes publics v. Raymond Dreyer ja hänen puolisonsa
(asia C-372/18) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaaliturva - Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välinen sopimus - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 3 artikla - Asiallinen soveltamisala - Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvan Ranskan kansalaisen omaisuustuloista perittävät maksut - Itsenäistä selviytymistä tukevan kansallisen yhteisvastuuelimen hallinnoimien kahden etuuden rahoittamiseen osoitetut maksut - Suora ja riittävän merkityksellinen yhteys tiettyihin sosiaaliturvan aloihin - Sosiaaliturvaetuuden käsite - Hakijaan kohdistuva yksilöllinen tarveharkinta - Hakijan varallisuuden huomioon ottaminen etuuksien määrää laskettaessa)
(2019/C 155/19)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour administrative d’appel de Nancy
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Ministre de l’Action et des Comptes publics
Vastapuolet: Raymond Dreyer ja hänen puolisonsa
Tuomiolauselma
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklaa on tulkittava siten, että yksilöllisen riippumattomuusavustuksen ja vammaiskorvauksen kaltaisten etuuksien luokittelemiseksi mainitussa säännöksessä tarkoitetuiksi sosiaaliturvaetuuksiksi on katsottava, että ne on myönnetty etuudensaajaan kohdistuvasta yksilöllisestä tarveharkinnasta riippumatta, koska edunsaajan varallisuus otetaan huomioon pelkästään näiden etuuksien tosiasiallisen määrän laskemiseksi objektiivisten ja laissa määriteltyjen kriteerien perusteella.
(1) EUVL C 285, 13.8.2018.