19.3.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 104/19
Valitus, jonka Confédération européenne des associations d’horlogers-réparateurs (CEAHR) on tehnyt 2.1.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-712/14, CEAHR v. komissio, 23.10.2017 antamasta tuomiosta
(Asia C-3/18 P)
(2018/C 104/25)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Confédération européenne des associations d’horlogers-réparateurs (CEAHR) (edustaja: P. A. Benzek, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan komissio, LVMH Moët Hennessy-Louis Vuitton SA, Rolex, SA ja The Swatch Group SA
Vaatimukset
Valittaja vaatii että unionin yleinen tuomioistuin
—
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomiolauselman ja
—
kumoaa komission 29.7.2014 tekemän päätöksen asiassa AT.39097 – kellojen korjaus;
—
vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen edelleen tarkastelua varten;
—
velvoittaa komission ja väliintulijat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja korvaamaan CEAHR:lle ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet ja tästä valituksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut;
—
vaihtoehtoisesti velvoittaa väliintulijat vastaamaan omista, sekä ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneista että tästä valituksesta mahdollisesti aiheutuvista, oikeudenkäyntikuluistaan.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää ensimmäisessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se rinnasti tavan, jolla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä arvioidaan valikoivia jakelujärjestelmiä, ja tässä asiassa kyseessä olevan valikoivan korjausjärjestelmän.
Valittaja väittää toisessa valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki joukon oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä, kun se päätteli, että tässä asiassa kyseessä olevat valikoivat korjausjärjestelmät ja toimituksesta kieltäytymiset ovat oikeutettuja ja oikeasuhteisia. Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen virheen katsoessaan, että komissio oli oikeutettu tekemään päätelmän siitä, että arvokellot ovat monitahoisia, mikä oikeuttaa tässä asiassa kyseessä olevat valikoivan korjausjärjestelmän ja toimituksesta kieltäytymisen. Valittajat toteavat lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen virheen katsoessaan, että komissio oli oikeutettu tekemään päätelmän siitä, että olemassa oleva arvokellojen väärentämisvaara oikeuttaa tässä asiassa kyseessä olevat valikoivan korjausjärjestelmän ja toimituksesta kieltäytymisen. Unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen virheen katsoessaan, että komissio oli oikeutettu päättelemään, että oli todennäköistä, että kellonvalmistajien asettamat ehdot eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen.
Valittaja riitauttaa kolmannessa ja neljännessä valitusperusteessaan unionin yleisen tuomioistuimen ilmeisen puutteellisen arvioinnin varaosien toimittamisesta kieltäytymisen seurauksista tehokkaalle kilpailulle kyseessä olevien kellojen korjaus- ja huoltomarkkinoilla, sekä tähän liittyvän päätelmän siitä, että määräävän markkina-aseman väärinkäytön osoittaminen tässä tapauksessa oli vain vähän todennäköistä. Valittaja toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen päätellessään, että valtuutettujen korjaajien välillä ja valtuutettujen korjaajien ja valmistajien sisäisten korjauskeskusten välillä on kilpailua.
Valittaja väittää viidennessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi menettelyllisiä oikeuksia, koska se ei antanut valittajan esittää vastauksia väliintuloihin sen jälkeen, kun valittaja ei ollut noudattanut määräaikaa poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, ja koska se oli kieltäytynyt aloittamasta kuulemista uudelleen, kun valittaja oli pyytänyt saada esittää uusia todisteita.
Valittaja väittää kuudennessa valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin jätti käyttämättä harkintavaltaansa päättäessään, oliko väliintulijoiden vastattava omista ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.
Full & Egal Universal Law Academy