23.4.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 142/22
Valitus, jonka Marine Harvest ASA on tehnyt 5.1.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-704/14, Marine Harvest ASA v. Euroopan komissio, 26.10.2017 antamasta tuomiosta
(Asia C-10/18 P)
(2018/C 142/30)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Marine Harvest ASA (edustaja: R. Subiotto, QC)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
—
Kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion kokonaan tai osittain
—
Kumoaa 23.7.2014 tehdyn komission päätöksen tai toissijaisesti kumoaa päätöksellä valittajalle määrätyt sakot, tai vielä toissijaisemmin alentaa päätöksellä valittajalle määrättyjen sakkojen määrää
—
Velvoittaa komission korvaamaan valittajalle unionin yleisessä tuomioistuimessa ja nyt käytävässä menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
—
Määrää muista asianmukaisiksi katsomistaan toimenpiteistä
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen
1.
Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se ei ole soveltanut asetuksen (EY) N:ro 139/2004 (1) 7 artiklan 2 kohtaa tähän asiaan.
a.
Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan yhden keskittymän käsitettä, kun se on erityisesti jättänyt huomiotta sulautuma-asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleen perusteena unionin lainsäätäjän tarkoitukselle katsoa yhdeksi keskittymäksi kaikki toimet, jotka ovat ”läheisesti yhteydessä toisiinsa”.
b.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan sulautuma-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan tarkoitusta
2.
Toisessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen määrätessään kaksi sakkoa samasta toiminnasta.
a.
Tuomio on ne bis in idem -periaatteen vastainen, koska siinä on määrätty kaksi kertaa sakko Marine Harvestille Malekin 48,5 prosentin omistusosuuden ostamisesta; 10 miljoonaa euroa sulautuma-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ennen ilmoittamista toteutetun yrityskeskittymän vuoksi (kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan väitetty rikkominen) ja 10 miljoonaa euroa sulautuma-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla ennen hyväksymistä toteutetun yrityskeskittymän vuoksi (kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan väitetty rikkominen).
b.
Toissijaisesti tuomiolla loukataan hyvitysperiaatetta, koska siinä ei toista seuraamusta määritettäessä ole otettu huomioon ensimmäistä seuraamusta.
c.
Vielä toissijaisemmin tuomiossa on tehty oikeudellinen virhe, koska siinä ei ole sovellettu kilpailusääntöjen rikkomisten konkurrenssia koskevaa periaatetta: sulautuma-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoittamisvelvollisuuden väitetty rikkominen merkitsee erityisempää rikkomista, joka näin ollen kattaa asetuksen 7 artiklan 1 kohdan rikkomisen, joka merkitsee yleisempää rikkomista.
(1) Yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (”EY:n sulautuma-asetus”) (EUVL 2004, L 24, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy