3.9.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 311/6
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Székesfehérvári Törvényszék (Unkari) on esittänyt 5.6.2018 – Hochtief AG v. Fővárosi Törvényszék
(Asia C-362/18)
(2018/C 311/06)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Székesfehérvári Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Hochtief AG
Vastaaja: Fővárosi Törvényszék
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko unionin yleisiä oikeusperiaatteita ja oikeussääntöjä (erityisesti SEUT 4 artiklan 3 kohtaa ja yhdenmukaisen tulkinnan vaatimusta) tulkittava niin kuin unionin tuomioistuin on tulkinnut sitä erityisesti tuomiossa Köbler eli siten, että viimeisenä asteena asian käsittelevän jäsenvaltion tuomioistuimen vastuun toteamisen perusteena tilanteessa, jossa on kyse sen antamasta unionin oikeuden vastaisesta tuomiosta, voi olla yksinomaan kansallinen oikeus tai kansallisessa oikeudessa muotoiltuja kriteereitä? Jos tähän vastataan kieltävästi, onko unionin yleisiä oikeusperiaatteita ja oikeussääntöjä, erityisesti juuri unionin tuomioistuimen tuomiossa Köbler valtion vastuun osalta muotoiltuja kolmea kriteeriä tulkittava siten, että unionin oikeuden rikkomiseen, johon jäsenvaltion tuomioistuimet ovat syyllistyneet, perustuvan jäsenvaltion vastuun syntymisen edellytysten täyttymistä on tarkasteltava kansallisen oikeuden mukaisesti?
2)
Onko unionin oikeussääntöjä ja yleisiä oikeusperiaatteita (erityisesti SEUT 4 artiklan 3 kohtaa ja tehokkaita oikeuskeinoja koskevaa vaatimusta) sekä etenkin unionin tuomioistuimen tuomiossa Francovich ym., tuomiossa Brasserie du Pêcheur ja Factortame sekä tuomiossa Köbler muotoiltuja jäsenvaltion vastuuta koskevia kriteereitä tulkittava siten, että viimeisenä asteena asian käsittelevän jäsenvaltion tuomioistuimen antaman unionin oikeuden vastaisen tuomion oikeusvoima estää jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun toteamisen?
3)
Onko direktiiveissä 89/665/EY (1), 92/13/EY (2) ja 2007/66/EY (3) sekä unionin tuomioistuimen tuomiossa Kühne & Heitz, tuomiossa Kapferer, tuomiossa Impresa Pizzarotti ja tuomiossa Transportes Urbanos y Servicios Generales vahvistettuja tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteita tulkittava siten, että tuomionpurkumenettelyssä asianosainen ei voi enää vedota arviointeihin, joita sisältyy unionin tuomioistuimen tuomioon, joka on annettu sellaisessa ennakkoratkaisupyyntömenettelyssä, jonka on pannut vireille pääasian kohteena olevan riidan ratkaiseva toisen oikeusasteen tuomioistuin, kun otetaan huomioon, että pääasian oikeudenkäynnissä ei otettu näitä arviointeja huomioon, erityisesti siinä tapauksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin, joka tutkii asian viimeisenä asteena, on hylännyt tuomionpurkuhakemuksen, joka on esitetty tuomiosta, joka on annettu pääasian oikeudenkäynnissä sillä perusteella, että asianosainen ei vedonnut määräajassa unionin tuomioistuimen tuomioon sisältyneisiin arviointeihin?
4)
Onko kolmannessa ennakkoratkaisukysymyksessä mainittuja direktiivejä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, erityisesti tuomiota Impresa Pizzarotti (C-213/13), tuomiota Kapferer (C-234/04), tuomiota Kühne & Heitz (C-453/00) ja tuomiota Transportes Urbanos y Servicios Generales (C-118/08) tulkittava tuomionpurkuhakemuksen tutkimisedellytysten osalta ja unionin tuomioistuimen asioissa C-470/99, C-327/00 ja C-241/06 vahvistamia perusperiaatteita kansallisessa lainsäädännössä julkisia hankintoja koskevien muutoksenhakumenettelyjen osalta vahvistamien määräaikojen yhteydessä siten, että kansalliset tuomioistuimet menettelivät asianmukaisesti, kun ne eivät ottaneet huomioon unionin tuomioistuimen tuomiota, joka oli annettu toisen oikeusasteen tuomioistuimen pyynnöstä oikeudenkäynnissä, jossa se antaa ratkaisun, tai unionin tuomioistuimen tuomiota, jonka jäsenvaltion virallisen kielen mukainen versio ei ollut saatavilla toisen oikeusasteen oikeudenkäyntiin mennessä, koska asianosainen oli vedonnut niihin vasta määräajan päättymisen jälkeen toisen oikeusasteen oikeudenkäynnissä, ja jättivät tästä huolimatta tutkimatta tuomionpurkuhakemuksen, jonka tämä asianosainen esitti vedotessaan unionin tuomioistuimen tuomioihin, ilman että niitä olisi otettu huomioon, ja näihin tuomioihin liittyviin merkityksellisiin tosiseikkoihin?
5)
Onko kolmannessa ennakkoratkaisukysymyksessä mainittuja direktiivejä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, erityisesti tuomiota Impresa Pizzarotti (C-213/13), tuomiota Kapferer (C-234/04), tuomiota Kühne & Heitz (C-453/00) ja tuomiota Transportes Urbanos y Servicios Generales (C-118/08) tulkittava siten, että jos riidan asianosainen viittaa unionin tuomioistuimen tuomioon Kempter (C-2/06) – jonka mukaan ei ole tarpeen vedota unionin tuomioistuimen tuomioihin, koska tuomioistuimen on sovellettava niitä viran puolesta – kansalliset tuomioistuimet toimivat asianmukaisesti, kun ne eivät kansallisten prosessisääntöjen mukaisesti ja tuomiossa [Kempter] todetun vastaisesti ottaneet huomioon unionin tuomioistuimen tuomioita, jolloin tätä seikkaa ei mainita myöskään oikeudenkäynnin lopuksi annettavassa tuomiossa tai sen perusteluissa, ja jättivät tästä huolimatta tutkimatta tuomionpurkuhakemuksen, jonka tämä asianosainen esitti vedotessaan unionin tuomioistuimen tuomioihin, ilman että niitä olisi otettu huomioon, ja näihin tuomioihin liittyviin merkityksellisiin tosiseikkoihin?
6)
Onko tuomiossa Köbler ja tuomiossa Traghetti muotoiltua vaatimusta riittävän ilmeisestä rikkomisesta tulkittava siten, että kyse ei ole tällaisesta ilmeisestä rikkomisesta silloin, kun viimeisenä asteena asian käsittelevä tuomioistuin on jättänyt tuomionpurkuhakemuksen tutkimatta ja rikkonut täysin avoimesti vakiintunutta unionin oikeuskäytäntöä, johon on yksityiskohtaisesti viitattu ja jossa lisäksi tukeudutaan erilaisiin oikeudellisiin asiantuntijalausuntoihin, viittaamatta siihen millään tavoin ja perustelematta tätä päätöstä millään tavoin unionin oikeuden perusteella ja ilmeisesti tutkimatta tai edes viittaamatta tarpeeseen saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi siitä huolimatta, että tämän tarpeen perustelemiseksi oli yksityiskohtaisesti viitattu merkitykselliseen unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön? Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen tuomio CILFIT (C-283/81), onko kansallisen tuomioistuimen perusteltava ratkaisuaan, kun se poikkeaa unionin tuomioistuimen vahvistamasta sitovasta tulkinnasta, jättää tuomionpurkuhakemuksen tutkimatta ja tässä yhteydessä kieltäytyy perusteluitta esittämästä ennakkoratkaisupyyntöä?
7)
Onko SEU 19 artiklaan ja SEU 4 artiklan 3 kohtaan perustuvaa tehokkaan oikeussuojan periaatetta ja vastaavuusperiaatetta sekä SEUT 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14.6.1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/37/ETY, direktiiviä 89/665/ETY, direktiiviä 92/13/ETY sekä direktiiviä 2007/66/EY tulkittava siten, [etteivät ne ole esteenä sille], että toimivaltaiset viranomaiset tai tuomioistuimet rikkovat sovellettavaa unionin oikeutta ilmeisellä tavalla ja hylkäävät toinen toisensa perään vaatimukset, jotka muutoksenhakija on esittänyt siksi, että se on suljettu hankintamenettelyn ulkopuolelle, eli vaatimukset, joita koskevat menettelyt mahdollisesti edellyttävät lukuisten aikaa ja rahaa vievien hakemusten laatimista ja käsittelyihin osallistumista, vaikka vastuu tuomioistuimen ratkaisutoiminnassaan aiheuttamasta vahingosta on teoriassa mahdollista todeta, tilanteessa, jossa sovellettavalla kansallisella oikeudella ei anneta muutoksenhakijalle mahdollisuutta vaatia tuomioistuimelta korvausta vahingosta, joka on aiheutunut lainvastaisista toimenpiteistä?
8)
Onko tuomiossa Köbler, tuomiossa Traghetti ja tuomiossa San Giorgio muotoiltuja periaatteita tulkittava siten, ettei voida korvata vahinkoa, joka on syntynyt siksi, että viimeisenä asteena asiaa käsittelevä jäsenvaltion tuomioistuin on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti jättänyt tutkimatta asianosaisen määräajassa esittämän tuomionpurkuhakemuksen, jonka avulla tämä olisi voinut vaatia korvausta sille aiheutuneista kuluista?
9)
Jos tuomionpurkumenettely on kansallisen lainsäädännön nojalla tutkittava sen vuoksi, että on olemassa uusi perustuslakituomioistuimen ratkaisu ja palautetaan tilanne perustuslain mukaiseksi, onko myös, kun otetaan huomioon vastaavuusperiaate ja unionin tuomioistuimen tuomion Transportes Urbanos y Servicios Generales (C-118/08) sisältö, tuomionpurkuhakemus tutkittava siinä tapauksessa, että pääasian oikeudenkäynnissä ei otettu huomioon unionin tuomioistuimen tuomiota, joka oli annettu aikaisemmin toisessa asiassa, unionin tuomioistuimen tuomiota, joka oli annettu tuomioistuimen pyynnöstä pääasian oikeudenkäynnissä, eikä näiden tuomioiden kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja, vaan vedottiin prosessuaalisia määräaikoja koskeviin kansallisiin oikeussääntöihin?
(1) Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (EYVL 1989, L 395, s. 33).
(2) Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25.2.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/13/ETY (EYVL 1992, L 76, s. 14).
(3) Neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi 11.12.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (EUVL 2007, L 335, s. 31).
Full & Egal Universal Law Academy