5.11.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 399/26
Valitus, jonka CSTP Azienda della Mobilità SpA on tehnyt 19.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-186/15, CSTP Azienda della Mobilità v. komissio, 11.7.2018 antamasta tuomiosta
(Asia C-587/18 P)
(2018/C 399/35)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: CSTP Azienda della Mobilità SpA (edustajat: G. Capo ja L. Visone, avvocati)
Muu osapuoli: Euroopan komissio ja Asstra Associazione Trasporti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta
—
toteamaan, että valituksen kohteena oleva tuomio on kumottava
—
toteamaan SEUT 263 ja SEUT 264 artiklan nojalla, että valtiontuesta SA.35842 (2014/C) (ex 2012/NN) (4 951 838,25 euroa) 19.1.2015 annettu komission päätös on kaikilta osin mitätön siltä osin kuin siinä katsotaan, että asetuksen (ETY) N:o 1191/69 nojalla hyvityksenä julkisista palveluvelvoitteista myönnettyjen määrien (julkisen paikallisliikenteen alalla asetetun hintavelvoitteen hyvittäminen 11 artiklan nojalla) (1) on katsottava olevan toimenpide, jota ei ole ilmoitettu ja joka on perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, joka on yhteensopimaton sisämarkkinoille
—
toteamaan SEUT 263 ja SEUT 264 artiklan nojalla, että valtiontuesta SA.35842 (2014/C) (ex 2012/NN) (4 951 838,25 euroa) 19.1.2015 annettu komission päätös on kaikilta osin mitätön siltä osin kuin siinä määrätään, että Italian valtion on toteutettava operatiivisia toimenpiteitä tuen takaisinperimiseksi. Lisäksi on todettava, että komission on korvattava yrityssaneerauksessa olevalle CSTP Azienda della Mobilità SpA:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksen tueksi on esitetty viisi valitusperustetta, joiden perusteella valituksen kohteena oleva tuomio on kumottava:
I. Valituksenalaiseen tuomioon liittyvä oikeudellinen virhe, koska kyseinen hyvitys on luokiteltu uudeksi tueksi
Hyvityksen myöntäminen valittajalle oli seurausta Consiglio di Staton vuonna 2009 antamasta tuomiosta, jossa vahvistettiin asetuksen N:o 1191/1969 perusteella kyseisen oikeuden olemassaolo julkiseen palveluun liittyvän hintavelvoitteen osalta. Tätä ratkaisua ei sen merkityksellisyyden vuoksi voida tulkita siten, että siinä otettiin käyttöön hyvitystoimenpide, koska siinä ainoastaan todettiin tällaisen oikeuden olemassaolo.
II. Valituksenalaiseen tuomioon liittyvä oikeudellinen virhe, koska tuomiossa Altmark vahvistettujen edellytysten on väitetty jääneen täyttymättä
Se, että viranomaiset luokittelivat taloudellisen menon hyvitykseksi sulkee pois valtiontukia koskevien säännösten soveltamisen. Koska kyseessä on hyvitys julkisesta palveluvelvoitteesta, ei voida katsoa, että mainitut velvoitteet suorittava yritys saisi mitään etua. Valittaja arvioi myös yksityiskohtaisesti tuomiota Altmark osoittaakseen, että kaikkia siinä vahvistettuja periaatteita on noudatettu.
III. Valituksenalaiseen tuomioon liittyvä oikeudellinen virhe, kun siinä katsotaan, että kyseinen taloudellinen toimenpide ei ole yhteensopiva unionin valtiontukia koskevien sääntöjen kanssa, koska toimenpiteellä on mahdotonta ”vääristää kilpailua”
Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että julkisen paikallisliikenteen markkinat Campanian maakunnassa oli käsiteltävän asian kannalta merkityksellisenä ajanjaksona (1996–2002) ja on vielä nykyisinkin suljettu kilpailulta ja että toimiluvat saivat aikaan yksinoikeuden. Joten kyseessä ei voinut olla kilpailu ”markkinoista” tai ”markkinoilla”.
IV. Valituksenalaiseen tuomioon liittyvä oikeudellinen virhe, kun siinä katsotaan, että komission päätös on ensisijainen kansalliseen oikeuskäytäntöön nähden; asetuksessa N:o 659/99 (2) (asetus N:o 1589/2015 (3) ) säädettyjen menettelyä koskevien takeiden virheellinen soveltaminen; luottamuksensuojan periaatteen virheellinen soveltaminen
Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon, että kansallisen tuomioistuimen ratkaisu oli annettu yli viisi vuotta ennen komission päätöstä. Tästä syystä viitatulla oikeuskäytännöllä ei ollut merkitystä, sillä nyt käsiteltävän asian osalta ei ollut olemassa aiempaa päätöskäytäntöä. Consiglio di Stato sitä vastoin oli asetusta N:o 1191/69 soveltaessaan käyttänyt sille varattua toimivaltaa. Komissio ei voi myöskään vedota nyt käsiteltävässä asiassa yksinomaiseen päätösvaltaansa. Pitkä aika, joka oli kulunut ratkaisun, jossa oli sovellettu unionin oikeutta, ja komission päätöksen välillä, oli saanut aikaan perustellun luottamuksen. Ei voida väittää, että Consiglio di Stato ei ollut tietoinen soveltuvista säännöistä, vaan se on ainoastaan tulkinnut niitä eri tavalla kuin komissio.
V. Valituksenalaisen tuomion virheellisyys, koska asetusta (EY) N:o 1370/2007 (4) on sovellettu virheellisesti arvioitaessa tuen yhteensoveltuvuutta unionin sääntöjen kanssa; perustelujen puuttuminen
Komissio antoi päätöksensä virheellisen oikeusperustan perusteella, sillä asetusta N:o 1370/2007 ei voitu soveltaa, koska se tuli voimaan sen jälkeen, kun Consiglio di Stato oli antanut asetuksen N:o 1191/69 perusteella ratkaisunsa, jossa se totesi hyvitystä koskevan oikeuden olemassaolon.
(1) Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä 26.6.1969 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1191/69 (EYVL 1969, L 156, s. 1).
(2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1).
(3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).
(4) Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23.10.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (EUVL 2007, L 315, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy