11.2.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 54/10
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 29.11.2018 – H. K. v. Prokuratuur
(Asia C-746/18)
(2019/C 54/13)
Oikeudenkäyntikieli: viro
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Riigikohus
Pääasian asianosaiset
Valittaja: H. K.
Vastapuoli: Prokuratuur
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (1) 15 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan sekä 52 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että rikosprosessissa kansallisten viranomaisten oikeudessa saada tietoja, jotka mahdollistavat rikoksesta epäillyn puhelin- ja matkapuhelinyhteyden alkamis- ja päättymispaikan, päivämäärän, kellonajan ja keston, viestintäpalvelun lajin sekä käytetyn laitteen ja matkaviestinverkon viestintälaitteen käytön sijainnin määrittämisen, on kyse niin vakavasta puuttumisesta perusoikeuskirjan edellä mainituissa artikloissa taattuihin perusoikeuksiin, että oikeutta tällaiseen tiedonsaantiin on rikosten ehkäisemisen, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan alalla rajoitettava vakavan rikollisuuden torjumiseen riippumatta siitä, miltä ajalta tallennettuja tietoja kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus saada?
2)
Onko direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohtaa tulkittava unionin tuomioistuimen asiassa C-207/16 2.10.2018 antaman tuomion 55–57 kohdassa ilmaistun suhteellisuusperiaatteen perusteella siten, että ellei ensimmäisessä kysymyksessä lueteltujen sellaisten tietojen määrä, joiden saantiin kansallisilla viranomaisilla on oikeus, ole suuri (sen enempää tietojen lajien kuin ajallisen ulottuvuuden suhteen), siitä aiheutuva perusoikeuksiin puuttuminen on oikeutettua yleisesti rikosten ehkäisemisen, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan vuoksi, ja mitä suurempi määrä tietoja kansallisilla viranomaisilla on oikeus saada, sitä vakavampia on oltava rikosten, joiden torjuminen on puuttumisen tavoitteena?
3)
Tarkoittaako unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-203/15 ja C-698/15 21.12.2016 antaman tuomion tuomiolauselman 2 kohdassa esitetty vaatimus, jonka mukaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten oikeus saada tietoja edellyttää joko tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoviranomaisen suorittamaa ennakkovalvontaa, että direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että riippumattomana hallintoviranomaisena voidaan pitää syyttäjäviranomaista, joka johtaa esitutkintaa ja jolla tätä tehdessään on lakisääteinen velvollisuus toimia riippumattomasti, jolloin se on ainoastaan lakiin sidottu ja, selvittää esitutkinnan aikana sekä epäiltyä vastaan että epäillyn eduksi olevat seikat, mutta joka myöhemmin rikosoikeudenkäynnissä ajaa virallista syytettä?
(1) Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY(sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL 2002, L 201, s. 37).