5.3.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 83/22
Kanne 17.1.2018 – Activos e Inversiones Monterroso v. SRB
(Asia T-16/18)
(2018/C 083/34)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Activos e Inversiones Monterroso, S.L. (Pantoja, Espanja) (edustaja: asianajaja S. Rodríguez Bajón)
Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan SRB:n 8.11.2017 tekemän päätöksen;
—
myöntämään kantajalle oikeuden saada tutustua asiakirja-aineistoon kanteessa vaadituin tavoin.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1)
SRB selvästi sekoittaa 8.11.2017 tekemässään päätöksessä keskenään yleisen oikeuden saada tietoja asiakirjoista, johon voivat vedota kaikki Euroopan unionin kansalaiset, ja konkreettisemman oikeuden saada tutustua tiettyyn asiakirja-aineistoon, johon voivat vedota vain ne henkilöt, jotka ovat olleet asianosaisina siinä menettelyssä, jota kyseinen asiakirja-aineisto koskee. SRB on kuitenkin katsonut, että luettelo niistä asiakirjoista, joista kantaja voi edellä mainittujen oikeuksien perusteella saada tietoja, on molemmissa tapauksissa sama, mikä on sääntöjenvastaista.
Oikeus saada tutustua asiakirja-aineistoon on oikeus, joka eroaa selvästi oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin. Kun ensin mainittu on yksi niistä oikeuksista, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuun periaatteeseen ”oikeus hyvään hallintoon”, toinen puolestaan on luonteeltaan paljon yleisempi, itsenäinen oikeus, joka liittyy julkisen toiminnan avoimuutta koskevaan periaatteeseen.
2)
Näiden kahden oikeuden välinen ero perustuu siihen, että ne liittyvät eri oikeussubjekteihin ja että näitä suojellaan eri tavoin, joten ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat olleet asianosaisina kyseisessä menettelyssä, voivat vedota oikeuteen saada tutustua siihen liittyvään asiakirja-aineistoon, kun taas oikeus saada tutustua asiakirjoihin on jokaisella Euroopan unionin kansalaisella oleva oikeus saada tutustua kaikkiin unionin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin.
3)
Näiden oikeuksien erilainen suojelu aiheuttaa välttämättä sen, että kumpaankin sovellettavat poikkeukset ovat nekin kokonaisuutena tarkastellen erilaisia. Näin siis kun jokin poikkeus tutustumisoikeudesta asiakirjoihin perustuu siihen, että kyseinen oikeus ei vaikuta asianomaisten yritysten ”kaupallisiin intresseihin”, tutustumisoikeutta asiakirja-aineistoon rajoitetaan puolestaan siten, ettei sen käyttäminen vaikuta niihin ”liikesalaisuuksiin”, joita menettelyyn osallistuneilla yrityksillä on. Tämä on ollut perusteena sille, että käsite ”kaupallinen intressi”, joka on varmaankin laajempi, on erotettu käsitteestä ”liikesalaisuus”, joka on paljon rajoittavampi, koska se käsittää kaiken sellaisen tiedon, joka jollakin konkreettisella henkilöryhmällä on tietystä yrityksestä ja jonka paljastuminen saattaa vahingoittaa sitä. Liikesalaisuuksia on tältä osin punnittava suhteessa muihin merkityksellisiin intresseihin kuten puolustautumisoikeuteen.
4.
Luottamuksellisuutta, joka on yksi asiakirja-aineistoon tutustumisoikeudesta tehtävistä poikkeuksista, on sitäkin perusteltava, ja siihen liittyy useita sellaisia rajoituksia, jotka on otettava huomioon siten, ettei siihen voida vedota automaattisesti, kun kyseinen oikeus evätään. Tämän rajoituksen soveltaminen on perusteltava, mitä ei tässä tapauksessa ole tehty.
5.
Tässä asiassa tehtävän ratkaisun kannalta merkityksellisintä on se, että kyseisen ratkaisun on perustuttava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. SRB:n on näin ollen sovellettava asetuksen N:o 806/2014 90 artiklan 4 kohtaa eikä sen 90 artiklan 1 kohtaa.
Full & Egal Universal Law Academy