26.3.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 112/45
Kanne 8.2.2018 – Italia v. komissio
(Asia T-71/18)
(2018/C 112/58)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja P. Gentili, avvocato dello Stato)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan avointa kilpailua koskevan ilmoituksen – EPSO/AD/339/17 – hallintovirkamiehet (AD 7) seuraavilla erikoisaloilla: 1. Rahoituksen talous, 2. Mikrotalous –, joka on julkaistu 16.11.2017 ilmestyneessä Euroopan unionin virallisessa lehdessä nro 386 A ja
—
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seitsemään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste perustuu SEUT 263, SEUT 264 ja SEUT 266 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin komissio ei ole ottanut huomioon unionin tuomioistuimen asiassa C-566/10 P antamaa tuomiota eikä unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-124/13 ja T-191/13 antamaa tuomiota, joiden mukaan kilpailuilmoitukset, joiden mukaan niitä kieliä, jotka yleisiin kilpailuihin osallistuvat henkilöt voivat ilmoittaa toisena kielenä, voivat olla vain englanti, ranska ja saksa, ovat lainvastaisia.
2)
Toinen kanneperuste perustuu SEUT 342 artiklan ja Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annetun asetuksen (ETY) N:o 1/58 (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385) 1 ja 6 artiklan rikkomiseen.
3)
Kolmas kanneperuste perustuu EY 12 artiklan, josta on tullut SEUT 18 artikla, unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, SEU 6 artiklan 3 kohdan, henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 2 ja 3 kohdan, asetuksen N:o 1/58 1 ja 6 artiklan sekä henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 ja 6 kohdan, 27 artiklan toisen kohdan ja 28 artiklan f alakohdan rikkomiseen siltä osin kuin edellä mainittujen sääntöjen mukaan unionin kansalaisille ja toimielinten virkamiehille ei saa asettaa kieliä koskevia rajoituksia, joista ei ole säädetty yleisesti ja objektiivisesti asetuksen N:o 1/58 6 artiklassa tarkoitetuissa toimielinten työjärjestyksissä, joita ei ole tähän mennessä tehty, ja näillä säännöillä kielletään myös ottamasta käyttöön tällaisia rajoituksia, jollei se ole yksikön erityisen ja perustellun edun mukaista.
4)
Neljäs kanneperuste perustuu SEU 6 artiklan 1 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin siinä vahvistetaan luottamuksensuojan periaate jäsenvaltioiden yhteisestä valtionsääntöperinteestä johtuvana perusoikeutena.
5)
Viides kanneperuste perustuu harkintavallan väärinkäyttöön ja kilpailuilmoitusten luonteelle ja tarkoitukselle ominaisten olennaisten sääntöjen rikkomiseen. Kun komissio rajoitti edeltä käsin ja yleisesti niiden kielien määrän kolmeen, jotka voidaan valita toiseksi kieleksi, se selvitti itse asiassa jo kilpailuilmoitusta ja osallistumisedellytyksiä koskevassa vaiheessa hakijoiden kielitaidon, mikä pitäisi tehdä kuitenkin vasta varsinaisessa kilpailuvaiheessa. Tällä tavalla kielitaidosta tulee ratkaiseva verrattuna ammatilliseen osaamiseen.
6)
Kuudes kanneperuste perustuu SEUT 18 artiklan ja SEUT 24 artiklan 4 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, asetuksen N:o 1/58 2 artiklan ja henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 ja 6 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin sillä, että osallistumishakemus on toimitettava englanniksi, ranskaksi tai saksaksi ja että EPSO lähettää samalla kielellä hakijoille kilpailun kulkua koskevat ilmoitukset, loukataan Euroopan unionin kansalaisten oikeutta asioida omalla kielellään toimielimissä, ja se johtaa sellaisten henkilöiden syrjimiseen, jotka eivät osaa hyvin kyseistä kolmea kieltä.
7)
Seitsemäs kanneperuste perustuu asetuksen N:o 1/58 1 ja 6 artiklan, henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 ja 6 kohdan, 28 artiklan f alakohdan, henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan (perustelujen puuttuminen) rikkomiseen, suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen ja tosiseikkojen vääristämiseen.
Kantaja väittää tältä osin, että komission esittämillä perusteluilla vääristetään tosiseikkoja, koska ei pidä paikkansa, että kyseessä olevia kolmea kieltä käytetään eniten asiakirjojen kääntämiseen toimielimissä. Rajoitus on lisäksi suhteeton siihen perusoikeuteen nähden, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä kielen perusteella. On joka tapauksessa olemassa vähemmän rajoittavia järjestelmiä, joilla voidaan taata sujuva kääntäminen toimielimissä.
Full & Egal Universal Law Academy