30.4.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 152/38
Kanne 15.2.2018 – Batchelor v. komissio
(Asia T-85/18)
(2018/C 152/48)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Edward William Batchelor (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajaja B. Hoorelbeke ja M. Healy, solicitor)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan komission 5.12.2017 antaman päätöksen C(2017) 8430 final, jolla evättiin oikeus saada tutustua asiakirjaan, joka sisälsi asiasta vastaavan virkamiehen eettisen julistuksen, joka oli kirjattu Euroopan komission henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään (Sysper2), sekä muihin asiakirjoihin, jotka kuuluivat alkuperäisen tutustumispyynnön soveltamisalaan
—
velvoittamaan komissio korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 15 artiklan 3 kohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklaa, asetuksen 1049/2001 (1) 2 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, tarkasteltuna yhdessä asetuksen 45/2001 (2) 8 artiklan b alakohdan kanssa, on rikottu, koska kantajan ei annettu tutustua täysimääräisesti tai osittain eettiseen julistukseen.
—
Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että komissio ei tarkastellut eikä näyttänyt toteen sitä, että eettisen julistuksen ilmaiseminen vahingoittaisi erityisesti ja itse asiassa asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdalla suojeltua etua. Komissio ei tämän vuoksi täyttänyt todistustaakkaansa ja se teki oikeudellisen virheen, kun se epäsi oikeuden tutustua edes osittain eettiseen julistukseen.
—
Ensimmäisen kanneperusteen toisessa osassa kantaja väittää, että komissio teki virheen asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan, tarkasteltuna yhdessä asetuksen 45/2001 8 artiklan b alakohdan kanssa, soveltamisessa, kun se katsoi, että kantaja ei ollut osoittanut asianmukaisesti, että eettisen julistuksen ilmaiseminen oli tarpeen.
2)
Toinen kanneperuste, jonka mukaan perusoikeuskirjan 42 artiklaa, SEUT 15 artiklan 3 kohtaa ja asetuksen 1049/2001 2 artiklan 1 kohtaa on rikottu, koska kantajalta evättiin oikeus tutustua muihin asiakirjoihin, jotka kuuluivat alkuperäisen tutustumispyynnön soveltamisalaan.
—
Toisessa kanneperusteessa kantaja esittää asian kannalta merkitykselliset ja yhtäpitävät todisteet sen näkemyksensä tueksi, että on olemassa enemmän kuin komission yksilöimät 71 asiakirjaa, jotka kuuluivat hänen alkuperäisen tutustumispyyntönsä soveltamisalaan. Epäämällä oikeuden saada tutustua kyseisiin muihin asiakirjoihin komissio rikkoi kantajan mukaan perusoikeuskirjan 42 artiklaa, SEUT 15 artiklan 3 kohtaa ja asetuksen 1049/2001 2 artiklan 1 kohtaa.
3)
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan hyvän hallinnon periaatteita on loukattu – erityisesti huolellisuusvelvollisuutta on laiminlyöty.
—
Kolmannessa kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio laiminlöi perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista huolellisuusvelvollisuuttaan, koska se ei toiminut riittävän huolellisesti katsoessaan, että muita alkuperäisen tutustumispyynnön soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja ei ole. Kyseisen kanneperusteen tueksi kantaja väittää, että komissio ei selittänyt, miten se varmistui siitä, että muita asiakirjoja ei ole, koska komission soveltamista hakumenetelmistä ei ole annettu tietoja.
4)
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan SEUT 296 artiklan 2 kohdassa määrättyä perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty
—
Neljännen kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että komissio laiminlöi SEUT 296 artiklan mukaista perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei selittänyt, miksi eettisen julistuksen ilmaiseminen vahingoittaisi erityisesti ja itse asiassa asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdalla suojeltua etua, eikä esittänyt, miksi se oletti, että tällainen ilmaiseminen vaarantaisi rekisteröidyn oikeutetut edut asetuksen 45/2001 8 artiklan b alakohdan mukaisesti.
—
Neljännen kanneperusteen toisessa osassa kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä ei perustella sitä, miksi siinä ei yksilöity muita alkuperäisen tutustumispyynnön soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja kantajan uudistetussa pyynnössä esittämistä väitteistä huolimatta. Tämän vuoksi myös riidanalaisen päätöksen kyseinen osa on kantajan mukaan perusteltu puutteellisesti.
(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43)
(2) Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EYVL 2001, L 8, s. 1)
Full & Egal Universal Law Academy