28.5.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 182/29
Kanne 5.4.2018 – Transtec v. komissio
(Asia T-228/18)
(2018/C 182/33)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Transtec (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Levi ja N. Flandin)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja hyväksymään sen
ja näin ollen
—
kumoamaan 26.3.2018 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan komissio hylkäsi kantajan johtaman yhteenliittymän tarjouksen osa-alueesta nro 3 tarjouskilpailussa ”Framework contract for the implementation of external aid 2018 (SIEA EUROPAID/138778/DH/SER/MULTI)” (jäljempänä tarjouskilpailu), joka koskee puitesopimuksen tekemistä palvelujen tarjoamisesta kolmansille maille, jotka saavat Euroopan unionin ulkomaanapua, ja jolla osa-alue nro 3 myönnettiin kymmenelle muulle tarjouksentekijälle
—
prosessinjohtotoimena (unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 55 artikla) pyytämään vastaajaa esittämään (i) osa-aluetta nro 3 varten hyväksyttyjen tarjousten ominaispiirteet ja edut sekä pisteet, jotka ne olivat saaneet ala-osioista 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5 ja 1.6 osassa ”Global Organisation and Methodology”, ja pisteet, jotka kymmenen valittua tarjousta olivat saaneet osa-alueella 3 osassa ”Technical score” ja osassa ”Financial score”, ja (ii) arviointilautakunnan yksityiskohtaisen kertomuksen
—
ottamaan tutkittavaksi ja hyväksymään vahingonkorvausvaatimuksen, jonka määrä vastaa 2 400 000 euron bruttomarginaalia
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kuuteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste perustuu unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, s. 1, jäljempänä varainhoitoasetus) 106 artiklan ja tarjoajille annettujen ohjeiden (Instructions to Tenders) 4 artiklan rikkomiseen. Komissio on rikkonut näitä artikloita, koska se ei ole sulkenut tarjoajaa menettelystä sellaisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta, jotka liittyvät erääseen siihen yhteenliittymään, jonka kanssa hankintasopimus tehtiin, kuuluvista tarjouksentekijöistä.
2)
Toinen kanneperuste perustuu komission ilmeiseen arviointivirheeseen ja varainhoitoasetuksen 110 artiklan 5 kohdan, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29.10.2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (EUVL L 362, s. 1, jäljempänä soveltamisasetus) 151 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 2 kohdasta aiheutuvien velvoitteiden, hyvän hallinnon ja tarjoajille annettujen ohjeiden 15 artiklan 3 kohdan noudattamatta jättämiseen, koska komissio ei ole tehnyt riittävän tarkkaa tutkimusta epänormaalin alhaisista tarjouksista.
3)
Kolmas kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden – sellaisena kuin se seuraa varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdasta ja soveltamisasetuksen 161 artiklan 1 kohdasta – loukkaamiseen.
4)
Neljäs kanneperuste perustuu perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrätyn tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden loukkaamiseen.
5)
Viides kanneperuste perustuu yhdenmukaista kohtelua, syrjintäkieltoa ja tasapuolista kilpailua koskevien periaatteiden loukkaamiseen sekä varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 ja 2 kohdan rikkomiseen siitä syystä, että tarjoajille annettujen ohjeiden 7 artikla on lainvastainen.
6)
Kuudes kanneperuste perustuu hyvän hallinnon periaatteen – sellaisena kuin siitä määrätään perusoikeuskirjan 41 artiklassa – loukkaamiseen siitä syystä, että tarjoajille annettujen ohjeiden 7 artikla on lainvastainen.
Full & Egal Universal Law Academy