Asia T-363/18: Kanne 5.6.2018 – Nippon Chemi-Con Corporation v. komissio
C2942018FI5210120180605FI0067521543
Kanne 5.6.2018 – Nippon Chemi-Con Corporation v. komissio
(Asia T-363/18)2018/C 294/67Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Nippon Chemi-Con Corporation (Tokio, Japani) (edustajat: asianajajat H. Niemeyer, M. Röhrig, D. Schlichting ja I. Stoicescu)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 21.3.2018 tehdyn komission päätöksen (asia AT.40136 – Kondensaattorit) kokonaan tai osittain
—
toissijaisesti kumoamaan Euroopan komission 21.3.2018 tekemän päätöksen 2 artiklan g alakohdan
—
vieläkin toissijaisemmin alentamaan sille SEUT 261 artiklan ja asetuksen N:o 1/2003 mukaan kuuluvan täyden tuomiovallan nojalla sen sakon määrää, joka kantajalle on määrätty Euroopan komission 21.3.2018 tekemän päätöksen 2 artiklan g alakohdassa
—
velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu kantajan kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen ja perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen
Kantaja väittää, että komissio on loukannut kantajan kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta, koska se ei ole antanut kantajalle oikeutta tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joihin se on viitannut kanteen kohteena olevassa päätöksessä; koska se ei ole esittänyt kaikkea mahdollisesti kantajan puolesta puhuvaa näyttöä; koska se ei ole esittänyt täydentävää väitetiedoksiantoa korjatakseen alkuperäisen väitetiedoksiannon puutteita, vaan ainoastaan tosiseikkoja koskevan kirjeen, ja koska se ei ole antanut kantajalle riittävää oikeutta tutustua muiden asianosaisten kanssa pidettyjen kokousten pöytäkirjoihin.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on jättänyt esittämättä täsmällistä ja johdonmukaista näyttöä rikkomisesta, jolla on ollut vaikutuksia Euroopan talousalueella, väitetyn loukkauksen koko keston osalta
Komissio ei kantajan mukaan ole myöskään esittänyt täsmällistä ja johdonmukaista näyttöä rikkomisesta, jolla on ollut vaikutuksia Euroopan talousalueella, väitetyn loukkauksen koko keston osalta, erityisesti siltä osin kuin on kyse ECC-kokouksista (1998–2003) ja kolmen- ja monenvälisistä kokouksista ja niiden vaikutuksesta Euroopan talousalueella vuosina 2009–2012.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei ollut olemassa riittävää näyttöä yhdestä jatkuvasta rikkomisesta
Kantajan mukaan komissio ei ole esittänyt riittävää näyttöä sellaisen yhden jatkuvan rikkomisen olemassaolosta, joka koostuisi kaikentyyppisistä kokouksista, jotka liittyvät alumiinielektrolyyttikondensaattoreihin ja tantaalielektrolyyttikondensaattoreihin 14 vuoden ajalta ja joilla on ollut vaikutus Euroopan talousalueeseen, koska se ei vaadittavissa määrin ole yksilöinyt kattavaa suunnitelmaa, jolla olisi pyritty tiettyyn kilpailunvastaiseen päämäärään, eikä osoittanut, että eri kokousten välillä olisi ollut toisiaan täydentävä yhteys.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei kyseessä ollut tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen
Komissio ei myöskään ole näyttänyt toteen, että väitetty kilpailunvastainen toiminta olisi merkinnyt tarkoitukseen perustuvaa kilpailusääntöjen rikkomista, koska Euroopan talousalueessa tapahtuvan myynnin osalta oletettu ajatustenvaihto tulevia hintoja ja tarjontaa koskevista tiedoista kokousten ja muun yhteydenpidon kuluessa oli satunnaista ja hyvin rajallista.
5)
Viides kanneperuste, joka perustuu komission toimivallan puuttumiseen
Komissio on kantajan mukaan katsonut virheellisesti olevansa toimivaltainen väitetyn rikkomisen osalta, koska se ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että väitetyn rikkomisen ja Euroopan talousalueen välillä olisi yhteys. Komissio on jättänyt ottamatta huomioon sen, ettei millään kahden- tai kolmenvälisellä yhteydenpidolla ollut minkäänlaista vaikutusta myyntiin Euroopan talousalueella, koska yhteydenpito koski muita kuin eurooppalaisia asiakkaita. Komissio ei ole näyttänyt toteen väitteitään siitä, että japanilaiset kondensaattorivalmistajat olisivat osallistuneet kokouksiin tarkoituksenaan vähentää kilpailua Euroopan talousalueella.
6)
Kuudes kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1/2003 ( 1 ) 23 artiklan 2 ja 3 kohdan ja sakkoja koskevien komission suuntaviivojen ( 2 ) rikkomiseen ja sakkojen määräämisessä sovellettavien perusperiaatteiden, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen, loukkaamiseen
Kantaja väittää lopuksi, että komissio on rikkonut asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja sakkoja koskevia komission suuntaviivoja ja loukannut sakkojen määräämisessä sovellettavia perusperiaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta, koska se on ottanut huomioon suhteettoman suuren myynnin arvon ja jättänyt huomioon ottamatta sen, että väitetyn rikkomisen yhteys Euroopan talousalueeseen oli vähäinen.
( 1 ) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL 2003, L 1, s. 1).
( 2 ) Suuntaviivat asetuksen n:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).
Full & Egal Universal Law Academy